Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Saimaalle mahtuu jatkossakin sekä saimaannorppa että kalastus

Jari Leppä Julkaisupäivä 6.5.2021 12.08 Blogit MMM

Viime aikoina on keskusteltu paljon saimaannorpan suojelusta. Lajin suojelustrategian tavoitteena on, että saimaannorppakanta kasvaa vakaasti ja kannan koko, rakenne ja esiintymisalue saavuttavat suotuisan suojelun tason. Norppakanta on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä 420-430 yksilöön. Välitavoitteena oli, että saimaannorpan talvikanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Välitavoite saavutettiin kuusi vuotta etuajassa. Lajin kannan kasvusta huolimatta saimaannorppa on kuitenkin erittäin uhanalainen ja sen suojelemiseksi on tehtävä toimenpiteitä.

Saimaannorppien menehtymistä kalan pyydyksiin on pyritty vähentämään kalastusta säätelemällä sekä normien että sopimusten nojalla jo pitkään. Viime vuosikymmenen aikana kalastusrajoitukset ovat tiukentuneet ja niitä koskevat alueet ovat kasvaneet huomattavasti. Keväällä 2009 verkkokalastuskieltoalue oli pinta-alaltaan noin 700 km2 ja keväällä 2011 jo noin 1 800 km2. Vuonna 2016 asetuksella säädettiin verkkokalastuskielto 2556 km2 alueelle ja nyt valtioneuvosto kielsi verkkokalastuksen 2 800 km2 suuruiselta alueelta.  Alue on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Verkkokalastuskieltoaluetta on laajennettu sen mukaan, miten norppa on levittäytynyt takaisin entisille esiintymisalueilleen. Alueen laajentuminen kertoo norppakannan kasvusta ja siten myös kalastusrajoitusten toimivuudesta.

Aikaisemmin voimassa olleet kalastusrajoitukset ovat selvästi varmistaneet saimaannorppakannan kasvun. Kannan kasvu vuodessa on viime vuosina ollut 5,6 prosenttia. Harmaahylkeen ja Itämeren norpan kannat kasvavat samalla nopeudella.  

Saimaa on Suomen suurin järvi, jonka kalasto on runsas. Järvi-alueen merkittävyyden vuoksi se, miten Saimaalla kalastetaan vaikuttaa kotimaisen kalan saatavuuteen. Haastetta suojelun ja kalastuksen yhteensovittamiseen on tuonut se, että kalastusrajoitukset vaikuttavat etenkin niiden lajien pyyntiin, joilla on taloudellista merkitystä ja jotka ovat saaliina haluttuja kuten kuha, muikku ja ahven. Kustannukset suojelusta tulevat kalastajille saalismenetyksinä sekä pyydyskustannuksina.

Norppaturvallisia kalanpyydyksiä on kehitetty useita vuosia, mutta kehitystyön tuloksena ei ole syntynyt pyydystä, joka pystyisi korvaamaan verkon kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi muikun vapaa-ajankalastukseen ei ole vaihtoehtoista pyydystä. Kylmän veden aikaan ja talvella kuhaa ei saada muilla pyydyksillä kuin verkoilla. Ennen kuin vaihtoehtoisiin pyydyksiin voidaan siirtyä, tulee näillä pyyntivälineillä saada saaliiksi tavoiteltua saalislajia kohtuullisin pyyntikustannuksin. Lisäksi pyydyksille tulee saada kalastusluvat. Maa- ja metsätalousministeriö on sitoutunut saimaannorpan suojeluun ja siksi Saimaan kalastusta on pitkäjänteisesti pyritty kehittämään entistä norppaturvallisemmaksi. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa entistä pontevammin.

Saimaannorpan suojelu tarvitsee laaja-alaista yhteistyötä. Alueella kalastavat ovat kiitettävästi osallistuneet pesälaskentoihin ja lumipesien tekoon. Aikaisempien vuosien yhteistyöllä on saatu saimaannorppakanta tavoitteiden mukaiseen kasvuun ja asenteet norpan suojeluun myönteisiksi. Kalastusrajoitusten kiristys olisi ikävä kiitos hyvin tehdystä työstä. Saavutetut tulokset osoittavat, että Saimaalle mahtuvat sekä saimaannorppa että kalastajat. 

Jari Leppä 
Maa- ja metsätalousministeri (kesk)
 

Eläimet ja kasvit Jari Leppä Jari Leppä Kalat Luonto ja ilmasto MMM

Lisää kommentteja