Keskustelua ruokajärjestelmästä

Keskustelua ruokajärjestelmästä

Suomi on ruokamaakuntien ja -hankkeiden maa

Mari Sandell Julkaisupäivä 27.2.2024 13.53 Blogit MMM

Minulla on suuri ilo ja kunnia aktivoida keskustelu upouudessa Keskustelua ruokajärjestelmästä -blogissa!

Suomessa on 19 maakuntaa. Meiltä löytyy jo monia ruokamaakuntia, ja tämä on upea asia. Maakunnilla on omien aluepäättäjien hyväksymät strategiansa. Ruoka ja elintarvikkeet näkyvät monen maakunnan kärkitoimintoina. Alueen toimijoita tuetaan maakuntastrategioihin perustuen aluekehittämisrahoilla. Hankkeet ovat kuitenkin suhteellisen lyhyitä ja niissä kehitettyjen ja pilotoitujen toimintojen juurruttaminen osaksi alueen toimintaympäristöä on usein lähes mahdotonta. 

Ruokajärjestelmä työllistää ympäri Suomea 

Jalostavia elintarvikealan yrityksiä oli vuonna 2023 yhteensä 2629 kpl. Niistä 70 % oli kooltaan pieniä eli yritys työllisti vähemmän kuin viisi työntekijää. Isompia yrityksiä, joissa työskenteli yli 50 henkeä, oli viime vuonna 153 ja monet niistä toimivat useammassa maakunnassa.

Ruokajärjestelmä on toki laajempi kokonaisuus. Se kattaa ruuan tuotannon, jakelun, jalostuksen ja kulutuksen niin kotitalouksissa, julkisissa ruokapalveluissa kuin ravintoloissakin. 

Kokonaiskuva Suomen ruokajärjestelmästä puuttuu 

Maakunnat haluavat ymmärrettävästi ensisijaisesti kehittää toimintoja ja toimenpiteitä omista näkövinkkeleistään ja edistää oman alueensa toimintaa. Suomessa ei ole vuosiin ollut tahoa, joka katsoisi ruokajärjestelmään liittyviä asioita koko Suomen näkökulmasta. Toiminta on pirstaleina.

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuus. Sen ohjausryhmää vetää valtiosihteeri Päivi Nerg. Tällä useamman ministeriön yhteisellä ryhmällä on näköalapaikka koko Suomeen. Näin pienessä maassa ei saisi olla kilpailua resursseista määräänsä enempää. Onko hiilineutraalisuuskeskustelu vienyt meiltä yhteisen hiilen, johon voisimme puhaltaa? Etsitään se yhdessä!

Esimerkkejä maakuntien ruokajärjestelmään liittyvistä painopisteistä:

Alue Painopiste Lähde
Etelä-Pohjanmaa Kestävä ruokaekosysteemi ja biotalouden uudet ratkaisut

Älykkään erikoistumisen strategia
Tiivistelmä ÄES

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan ylimaakunnallinen yhteistyö Saimaasta Euroopan ruoka- ja kulttuurimatkailun keskus Hankkeen verkkosivu
Hanke
Häme Kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijämaakunta Maakuntaohjelma
Keski-Suomi Bio- ja kiertotalous Strategia
Kymenlaakso Elintarvikesektorin kehittäminen Potentiaaliselvitys
Lappi Kiertotalous kestävän kasvun perustana Älykkään erikoistumisen strategia
Päijät-Häme Ruoka ja juoma Älykkään erikoistumisen strategia
Pohjois-Savo Elintarvikkeet Älykkään erikoistumisen strategia
Satakunta Elintarvikeklusteri Älykkään erikoistumisen strategia
Uusimaa Kestävä ruokajärjestelmä, Resurssiviisas Uusimaa Ruokastrategia
Älykkään erikoistumisen strategia
Varsinais-Suomi Innovatiiviset ruokaketjut

Älykkään erikoistumisen strategia
Ruokakehittäjien foorumi

Kirjoittaja Mari Sandell

Mari Sandell on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen (MMTDK) tiedekunnan yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja innovaatioista vastaava varadekaani sekä elintarvike- ja ravitsemustieteiden osaston professori. Hän on professori (20 %) myös Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksessa (aiemmin Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus). MMTDK:n toiminta ruokasektorilla jakautuu Helsinkiin ja laajemmin Uudellemaalle, Etelä-Pohjanmaalle, Etelä-Savoon ja Päijät-Hämeeseen. Yliopistotasoinen opetus kattaa koko ruokajärjestelmän pellolta pöytään ja mullasta masuun. Sandell edustaa valtiosihteeri Nergin vetämässä Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuuden ohjausryhmässä korkeakoulusektoria.

Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä MMM Mari Sandell Ruoka ja maatalous

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.
J
Janne Saarikko 8 Kuukautta sitten - Muokattu

Erinomainen nosto Marilta! Jos tavoitteena on kasvattaa ruokavientiä, kilpailua sen tekemisestä ei pidä olla viereisen paikallisen tai alueellisen hankkeen kanssa. Tekemistä riittää kyllä kaikille, mutta fokus pitää kääntää nimenomaan vientiin ja sen kyvykkyyksien rakentamiseen ja sitä kautta koko Suomen ruokaviennin kilpailukyvyn parantumiseen.  Ei ole tarpeen rakentaa ylimääräisiä rakenteita vaan mahdollistaa ohjatusti tekemistä yhteisen kilpailukyvyn rakentamiseen.

P
Pekka Kilpeläinen 8 Kuukautta sitten - Muokattu

Kainuu maakuntien listauksesta puuttuu, ja on totta, että sen älykkään erikoistumisen strategiassa elintarvikkeita ja ruokajärjestelmää ei suoraan mainita. Ne ovat kuitenkin mukana biotaloudessa ja esimerkiksi osiossa Teollisuuden nykyaikaistaminen uusia tuottaita kehittämällä, sekä teemassa 4 Green deal, joka läpileikkaa useaa toimialuetta. Innovaatioiden kehittämisen osalta mainitaan kiertotalous kaivosteollisuudessa ja biotaloudessa. Teollisuuden osalta mainitaan myös tuotteiden ympäristöyställisyyden lisääminen. Kahteen viimeksi mainittuun sopii hyvin se, että Kainuussa elintarvikeala on vahvasti painottunut luonnon raaka-aineiden hyödyntämiseen ja luonnontuotteisiin. Maakunnan toimijat vetävät myös TEM:n lisärahoituksella toteutettavaa ja kevään 2024 aikana käynnistyvää itäisen Suomen luonnontuotealan ekosysteemin rakentamista ja kehittämistä.