Horisontissa kestävä kalatalous

Harva asia herättää yhtä paljon tunteita kuin kala. Monella on siihen liittyvä muisto onkireissuilta tai kouluruokalan tomaattisilakoista. Kala kytkeytyy vahvasti kasvuympäristöönsä, ja annos lautasella tuo mieleen myös vesistöt ja niihin liittyvät mielikuvat.
Viime vuosina kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt ja tuontikalan osuus kasvanut. Ulkomaisen kalan osuus on jo lähes 80 prosenttia. Uskon silti, että kotimainen kalatuotanto voi kääntää kurssinsa, jos tartumme muutokseen nyt. Kotimaisen kirjolohen tuotanto on kääntynyt lievään kasvuun, mutta enemmän tarvitaan, jo huoltovarmuudenkin noston kannalta. Kyse on myös siitä, millaisia tuotteita haluamme nähdä kotimaassa tehtävän.

Kurssia on korjattava, jos tuulet niin vaativat

Kun tarkastelen kulutuksen muutoksia ja liikun merellä, kuva on selvä. Globaalien trendien ohjaamat muutokset ovat jo käynnissä ja heijastuvat suoraan ruokaketjuumme. Ilmastonmuutos näkyy lämpenevinä pintavesinä ja sään ääri-ilmiöinä, tuoden kalastukselle ja kalanviljelylle paitsi haasteita myös uusia mahdollisuuksia. Joustavat lajit pärjäävät paremmin, toiset väistyvät.

Huolipuheesta on siirryttävä tekoihin. Kalankasvatuksen sijainninohjaus on hyvä esimerkki siitä, miten kurssille haetaan suuntaa. Kun ymmärrämme ravinteiden liikkeet ja ohjaamme kasvatusta parhaille paikoille, voimme kehittää alaa ja luoda yrityksille toimintaedellytyksiä. Kun ruokakalan jatkokasvatus tehdään ympäristön kannalta kestävillä alueilla, tuotantoa pitää voida kasvattaa vesiviljelystrategian mukaisesti. Myös poikastuotannon sijainninohjaukselle on kysyntää. Koko tuotantoketju tarvitsee samat toimintaedellytykset tulevaisuuden suunnitteluun.

Kalatalous ei kaipaa ihmetekoja vaan toimintaedellytyksiä

Kalastajien keski-ikä nousee ja nuoria tulee alalle vähän. Kiintiöt heilahtelevat, vesialueiden omistajuus on pirstaloitunutta ja hylkeiden sekä merimetsojen aiheuttamat vahingot vievät monelta pohjan toiminnan jatkamiselta. Pyyntimuotoja joudutaan miettimään uusiksi, eikä kaikilla ole mahdollisuutta muutoksiin. Kun yhteisen kalatalouspolitiikan valvonta ja raportointi laajeni sisävesiin, paine kasvoi taas hieman.

Samat ilmiöt näkyvät kalankasvatuksessa. Pääsy parhaille alueille on varmistettava, investoinnit ovat suuria ja lupaprosessit etenevät kohtuuttoman hitaasti ja epävarmasti. Suorat koulutuspolut on ajettu alas, ja eläköitymisen myötä hiljaisen tiedon mukana katoaa osaamista, jota emme saa takaisin yhtä nopeasti kuin sitä menetämme. Tarvitsemme osaajia, jotka ymmärtävät käytännön työn, ekosysteemit, teknologian ja talouden. Tämä ei ratkea pienellä muutoksella, vaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä toimijoiden, päätöksenteon ja tutkimuksen välillä.

Oman työni kautta olen nähnyt, miten paljon voitetaan, kun tieto ja käytäntö kohtaavat. Kun tutkija ja kalastaja tai kasvattaja istuvat saman pöydän ääreen, syntyy parempia kysymyksiä ja selkeämpiä vastauksia. Luottamus syntyy näissä kohtaamisissa ja se on kaiken perusta.
Missä sinä näet suurimman esteen omassa arjessasi? Mitä voisimme tehdä näkyväksi ja ratkoa yhdessä?

Näin rakennamme kestävää tulevaisuutta

Kalatalouden tulevaisuuden palaset ovat käsissämme. Niistä on tunnistettava ne, jotka aidosti palvelevat alaa. Ulkopuolisia vaatimuksia tulee paljon, mutta ratkaisut on löydettävä yhdessä. Innovaatio-ohjelmat ovat tuoneet paljon hyvää ja vahvistaneet ruokaketjua aalloilta lautaselle. Kalaleadereiden käynnistämät kalaparlamentit kokoavat alan väen yhteen jakamaan tietoa ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Tänä vuonna niissä on esitelty myös innovaatio-ohjelmien helmiä. Avoin tieto ja yhteinen ymmärrys auttavat tekemään ratkaisuja, jotka tukevat koko ruokajärjestelmää ja linjaavat tulevia suuntia.

Ala elää sukupolvien kuilun välisessä murroksessa. Uusia ratkaisuja rakennetaan yhdessä koko ketju huomioiden. Kotimainen kala täytyy huomioida osana kestävää ruokaketjua. Se tuo pöytään ravitsemusta ja terveyttä, vahvistaa huoltovarmuutta, lisää elinvoimaa rannikkoseuduille ja sisävesien kyliin sekä luo toimeentuloa arvoketjussa. Unohtamatta harrastus- ja kotitarvekalastuksen tuomaa virkistystä.
Nyt on oikea hetki vaikuttaa myös tulevien innovaatio-ohjelmien tärkeimpiin fokusalueisiin. Mitä sinä tekisit ensimmäiseksi, jos haluaisit vahvistaa kotimaisen kalan roolia kestävässä ruokaketjussa?

Ella Hellström, elinkeinokalatalouden tutkija ja väitöskirjatutkija Luonnonvarakeskuksessa. Tarkastelen kalataloutta kokonaisuutena sen eri toimialojen läpi ja keskityn tutkimuksessani erityisesti kaupalliseen kalastukseen ja vesiviljelyyn. Tavoitteenani on edistää luonnonvarojemme kestävää käyttöä myös tulevaisuudessa muuttuva toimintaympäristö huomioiden.

Lue lisää aiheesta: 

Kalaparlamentit kalatalouden ajankohtaisista aiheista voit katsoa: https://maaseutuverkosto.fi/kalatalousverkosto/muut-verkostot/kalaparlamentti/

Innovaatio-ohjelmiin voit kurkistaa: 
https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/ 

Luonnonvarakeskus laatii vuosittain kalamarkkinakatsauksen, joka tarjoaa poikkileikkauksen alaan ja tuottaa tietoa EMKVR:n Suomen toimintaohjelman arviointia ja ennakointia varten: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-097-8