MMM ja Metsähallitus:
Kansalaisaloite valtion metsien avohakkuista on edistänyt metsienkäsittelymenetelmistä käytävää keskustelua

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta julkaisi 20.10.2021 mietintönsä valtion metsien avohakkuita koskeneesta kansalaisaloitteesta. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Metsähallitus pitävät aloitteen myötä virinnyttä keskustelua metsienkäsittelymenetelmistä ja niiden vaikutuksista erittäin tärkeänä.

Eri kasvatusmenetelmien etuja ja haittoja käsitellään maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä monipuolisesti useasta eri näkökulmasta. Valiokunta kuuli käsittelyn aikana aiheesta eri sidosryhmien edustajia ja sai käyttöönsä lukuisia kirjallisia lausuntoja. Aiheesta järjestettiin myös julkinen kuulemistilaisuus.

Johtopäätöksenään valiokunta toteaa, että jatkuvan kasvatuksen osuuden lisääminen valtion metsissä on perusteltua ja toivottavaakin. Sen säätäminen pääasialliseksi metsänkasvatuskeinoksi ei kuitenkaan välttämättä tukisi kansalaisaloitteen tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta, vesistöjen tilan parantamisesta ja virkistys- ja retkeilymahdollisuuksien lisäämisestä. Avohakkuukiellon seuraukset voisivat päinvastoin olla joissakin tapauksissa jopa negatiivisia puuntuotannon, monimuotoisuuden, ilmastotavoitteiden ja sosiaalisen kestävyyden yhteensovittamisen näkökulmasta.

Jokaiseen metsikköön tulee valiokunnan mielestä valita kulloisellakin hetkellä ja kuhunkin kasvupaikkaan parhaiten soveltuva kasvatusmenetelmä, joka toteuttaa parhaiten myös muita omistajan kyseiselle kohteelle asettamia tavoitteita. Kun eri kasvatusmenetelmiä yhdistellään sopivasti toisiinsa, tulos on valiokunnan mukaan usein parempi kuin kumpikaan menetelmä yksin käytettynä.

”On erinomaista, että parhaat asiantuntijat ovat nyt arvioineet erilaisten hakkuutapojen hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Kyse on tässäkin kestävyyden eri näkökulmien yhteensovittamisesta ja sitä kautta parhaan ratkaisun löytämisestä. Keskustelun myötä on havahduttu myös nykytietämyksessä oleviin puutteisiin, jotka liittyvät muun muassa eri puulajien luontaiseen uudistumiseen jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa eri kasvupaikoilla. Tutkimusrahoitusta osataan nyt osoittaa paremmin lisäselvitystä vaativiin kohteisiin”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan perustuvissa Metsähallituksen uusissa omistajapoliittisissa linjauksissa korostetaan kaikkien kestävyyden osa-alueiden – eli taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden – huomioimista ja yhteensovittamista. Uudet linjaukset näkyvät myös Metsähallituksen liiketoiminnalle tälle vuodelle asetetussa tulostavoitteessa, joka on merkittävästi viime vuotta pienempi.

Peitteellisen metsänkäsittelyn osuutta uudistusluonteisista hakkuista lisätään uusien linjausten mukaisesti 25 prosenttiin, ja lisäys kohdennetaan erityisesti turvemaille. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä käytetään niille soveltuvilla kasvupaikoilla erityisesti silloin, kun peitteisyyden ylläpitäminen on myös alueen muiden käyttömuotojen vuoksi tärkeää. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Lapin karut männiköt, matkailu- ja retkeilyalueiden metsät sekä muut virkistyskäyttöpainotteiset metsät.

Eri asiantuntijoiden kansalaisaloitteesta antamat – osittain myös toisistaan poikkeavat – lausunnot osoittavat, että jatkuvasta kasvatuksesta tarvitaan lisää kokeellista kenttätutkimusta, pelkkä mallinnus ei riitä.

”Tarvitsemme lisää tietoa muun muassa taloudelliseen kannattavuuteen, hiilensidontaan sekä uhanalaisten lajien säilymiseen liittyen”, sanoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula. Tätä varten Metsähallitus perusti kaksi vuotta sitten kolme 5 000 hehtaarin suuruista jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta, joissa muun muassa kyseisiä asioita tutkitaan.

”Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksia ja soveltuvuutta eri kasvupaikoille tutkitaan parhaillaan myös useissa Kansallista metsästrategiaa ja maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävissä Hiilestä kiinni -hankkeissa”, muistuttaa ministeri Leppä. Aktiivista kehitystyötä tässä suhteessa tullaan hänen mukaansa jatkamaan myös tulevina vuosina yhdessä käytännön toimijoiden kanssa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön sisältyy kaksi lausumaa. Maa- ja metsätalousministeriö toimittaa lausumissa mainitut eduskunnan edellyttämät selvitykset maa- ja metsätalousvaliokunnalle asetettujen aikataulujen mukaisesti.

• Maa- ja metsätalousvaliokunta: Metsien käytön tulee olla kokonaiskestävää (eduskunnan tiedote 20.10.2021)

• Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö (MmVM 13/2021 vp)

• Uudet omistajapoliittiset linjaukset laskevat Metsähallituksen liiketoiminnan tulostavoitetta (MMM-tiedote 18.2.2021)

• Kansallisen metsästrategian uusilla hankkeilla edistetään aktiivista metsätaloutta ja kestävyyden eri näkökulmien yhteensovittamista (MMM-tiedote 11.3.2021)

• Ks. myös Hiilestä kiinni –hanke: Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kasvatusmallit (luke.fi)

Lisätietoja:

• Maa- ja metsätalousministeriö: neuvotteleva virkamies Ville Schildt, p. 029 516 2190, etunimi.sukunimi@gov.fi

• Metsähallitus Metsätalous Oy: toimitusjohtaja Jussi Kumpula, p. 0400 388 614, etunimi.sukunimi@metsa.fi