Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen yhteistiedote
EU:n LULUCF-asetuksen mukainen arvio Suomen metsien hiilinielutasosta 2021–2025 on valmistunut
EU:n maankäyttöä koskeva LULUCF-asetus edellyttää, että jäsenmaat toimittavat komissiolle vuoden 2018 loppuun mennessä metsiensä hiilinielutasoa kaudella 2021–2025 kuvaavat laskennalliset arvioluvut, joihin kauden todellisia metsien hiilinieluarvoja verrataan, kun aikanaan arvioidaan Suomen maankäyttösektorin päästötavoitteen saavuttamista. Vertailutasoksi ollaan tänään julkistetun raporttiluonnoksen mukaan esittämässä puutuotteet mukaan luettuina -34,77 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv) vuodessa ja ilman puutuotteita -27,88 milj. tonnia vuodessa.
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhdessä laatima raporttiluonnos esiteltiin viime viikolla eduskunnan ympäristövaliokunnalle ja tänään se esitellään EU-asioita Suomessa koordinoiville metsä- ja ympäristöjaostoille. Komissiolle raportti toimitetaan sen jälkeen, kun energia- ja ympäristöasioita käsittelevä virkamiesten yhdysverkko on vielä käsitellyt asian.
Kun komissio on saanut kaikkien jäsenmaiden raportit, ne arvioidaan vuoden 2019 kuluessa LULUCF-asetuksen mukaisesti. Arviointiin osallistuu jäsenmaiden edustajia ja komission nimeämiä riippumattomia asiantuntijoita sekä asiantuntijoita tutkimuslaitoksista ja sidosryhmistä. Lopulliset vertailutasot komissio vahvistaa vuonna 2020.
Arvio pohjautuu kauden 2000–2009 lukuihin
Arvio Suomen metsien hiilinielutasosta pohjautuu LULUCF-asetuksen kriteerien mukaisesti tarkastelukauden 2000–2009 toteutuneisiin metsien käyttöä kuvaaviin lukuihin sekä oletukseen siitä, että hoitokäytännöt jatkuvat samanlaisina myös tulevalla velvoitekaudella. Arviossa on otettu asetuksen vaatimusten mukaisesti huomioon myös metsien ikäluokkajakauma ja se, että nielu- ja päästöarvioiden tulee olla yhdenmukaisia kasvihuonekaasuinventaarion menetelmien kanssa.
MMM on osallistunut raportin valmisteluun tuottamalla siihen yleiset Suomen metsäpolitiikkaa koskevat osiot sekä tulkitsemalla LULUCF-asetuksen kriteerejä yhdessä Luken tutkijoiden kanssa. Varsinaiset laskelmat on tehty Lukessa eri alojen tutkijoiden yhteistyönä. Vuoropuhelu komission, muiden jäsenmaiden sekä alan muiden asiantuntijoiden kesken on ollut valmistelun aikana tiivistä, koska tavoitteena on ollut tuottaa myös tulevan kansainvälisen arvioinnin näkökulmasta hyväksyttävä lopputulos.
Valmistelun aikana arvioitiin erilaisten mallien, tietojen ja aineistojen käyttökelpoisuutta ja laskennassa käytettiin parasta saatavilla olevaa tietoa ja menetelmiä. Luonnos vertailutasoraportiksi sisältää yksityiskohtaiset tiedot LULUCF-asetuksen laskennalle asettamista vaatimuksista ja arvion perusteista.
Metsänielu on osa koko maankäyttösektorin päästötavoitetta
Metsänielusta saatava hyöty tai rasite lasketaan jatkotarkastelussa osaksi koko maankäyttösektorin ilmastotavoitetta. Metsien lisäksi sektoriin lasketaan mukaan metsityksen, metsäkadon ja maatalousmaan päästöt ja nielut.
Metsistä mahdollisesti saatavaa hyötyä rajoitetaan kuitenkin päästölaskelmissa vuoden 1990 päästöihin sidotulla kattoluvulla, joka on Suomen osalta 2,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisesta hyödystä voidaan käyttää vain osa muiden maankäytöstä aiheutuvien päästöjen kattamiseen.
Jokaiselle jäsenmaalle on lisäksi määritelty joustovara siltä varalta, että todelliset nielut jäävätkin velvoitekaudella vertailutasoa pienemmiksi. Suomen joustovara kaudella 2021–2030 on yhteensä 44 miljoonaa hiilidioksiditonnia eli 4,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vertailutasoa pienempi nielu otetaan laskelmissa huomioon nollana, jos ero vertailutasoon on pienempi kuin 44 miljoonaa tonnia. Mahdollinen tätä suurempi erotus on laskennallista päästöä.
Suomelle myönnettiin lisäksi LULUCF-neuvotteluissa hyvin metsäisenä maana enintään 10 miljoonan hiilidioksiditonnin erillisjousto, jonka avulla se voi tarvittaessa lopuksi kompensoida esimerkiksi maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä.
EU:n tavoitteena on, että koko maankäyttösektorin hiilinielu on kaudella 2021–2030 vähintään yhtä suuri kuin sektorin päästöt. LULUCF-sektorin lopullinen vaikutus jäsenmaiden päästövähennystavoitteisiin arvioidaan vuosina 2027 (kaudelle 2021–2025) ja 2032 (kaudelle 2026–2030).
Luonnos vertailutasoraportiksi
EU:n LULUCF-asetus (2018/841)
Lisätietoa vertailutasolaskennasta (luke.fi)
EU:n LULUCF-asetus ja metsien vertailutaso (esitys vertailutason julkaisemistilaisuudessa 12.12.2018)
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen, p. 029 516 2270, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Metsäneuvos Heikki Granholm, p. 029 516 2130, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Lisätietoja Luonnonvarakeskuksesta:
Apulaisprofessori Aleksi Lehtonen, p. 029 532 2362, etunimi.sukunimi@luke.fi
Muut haastattelupyynnöt:
MMM: viestintäasiantuntija Päivi Kari, p. 029 516 2122, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Luke: erityisasiantuntija Maarit Perkonoja, p. 029 532 8702, etunimi.sukunimi@luke.fi
