Valtioneuvosto vahvisti vuoden 2025 eläin- ja kasvintuotannosta maksettavien tuotantosidonnaisten palkkioiden, perustulotuen, nuorten viljelijöiden tulotuen, uudelleenjakotulotuen sekä ekojärjestelmätuen tukitasot. Tukien loppuerät maksetaan kesäkuussa 2026.
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen laiksi sika-alan salmonellavahinkorahastosta. Rahaston tavoitteena on kohtuullistaa salmonellatartunnoista aiheutuvia taloudellisia menetyksiä ja turvata kotimaisen sianlihantuotannon jatkuvuutta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2028.
Metsähallitus on esittänyt tähän mennessä tehtyjen valtion vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventointien perusteella, että vanhojen metsien suojelualueita perustettaisiin noin 26 500 hehtaaria. Lisäksi Metsähallitus turvaa muita arvokkaita luontokohteita noin 18 200 hehtaaria. Valtion mailla pysyvästi suojeltavien vanhojen metsien ja alue-ekologisina kohteina turvattavien metsien pinta-ala olisi yhteensä noin 76 000 hehtaaria. Kokonaisuus täydentyy vielä, kun saamelaisten kotiseutualue on inventoitu.
Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt asetuksen, jolla vahvistetaan kissojen ja koirien hyvinvointia sekä niiden tunnistamista ja jäljitettävyyttä koko EU:ssa. Kyseessä on ensimmäinen EU:n laajuinen asetus, jolla säädetään yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset lemmikkieläinten kasvatukselle, pidolle, myynnille ja tunnistamiselle.
Hallitus päätti tänään 28. toukokuuta sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen Etelä-Suomen tukitasosta vuodelle 2025. Etelä-Suomen AB-tukialueen lopulliseksi tukitasoksi vahvistettiin 45 euroa viitemäärän yksikköä kohti.
Blogissaan Eveliina Sapattinen tarkastelee sitä, miten keskustelu lihankulutuksen vähentämisestä kääntyy usein puheeksi “vastuullisesta tuotannosta” – ja miten tämä rajaa jo etukäteen sitä, millainen muutos näyttäytyy mahdollisena.
Kasvinsuojeluaineiden käytön kirjanpitoon on tullut uusia vaatimuksia. Kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjän on lisättävä kirjanpitoon valmisteen rekisterinumero, kohteena olevan viljelykasvin EPPO-koodin mukainen nimi, käsiteltävän alueen paikkatieto sekä käyttötyyppi.
Suomeen perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on tunnistaa toimia vesitehokkuuden parantamiseksi kansallisesti ja alueellisesti. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää kaikkia asiasta kiinnostuneita organisaatioita ilmoittamaan halukkuudestaan osallistua työhön, jossa etsitään parhaat ja toimivimmat vesitehokkuuden tavoitteet suomalaisiin olosuhteisiin.
Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja Charlina Vitcheva tutustui suomalaiseen kalatalouteen ja tapasi alan toimijoita Turussa ja länsirannikolla 11.–13.5.2026.
Valtioneuvosto vahvisti asetusmuutoksen, joka pidentää pysyvän nurmen aikarajoitetta nykyisestä viidestä vuodesta seitsemään vuoteen. Muutos parantaa viljelykierron suunnittelua ja on osa EU-lainsäädännön yksinkertaistamispakettia.
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.
.png/443bbdaf-b0b7-dd50-a82e-3699b7e9ae6e?version=1.0&t=1779885456369)
