Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Kansainvälisin sopimuksin kohti pienempää ruokahävikkiä

Jaana Husu-Kallio Julkaisupäivä 22.1.2020 7.00 Blogit MMM

Ruokaa tarvitsemme elääksemme, mutta ruokahävikistä meidän on opittava pois ja vieläpä vauhdilla. EU-maat Suomi mukaan lukien ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä, sekä vähentämään elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa. Ruokahävikin vähentäminen on perusteltua monesta näkökulmasta. Talouden ja ilmaston, sosiaalisen kestävyyden tai ympäristön kannalta turhaan tuotetulle ruualle ei ole sijaa.

Ongelman ratkaisemiseen on tartuttu myös kansainvälisessä yhteistyössä usealla rintamalla: Pariisin ilmastosopimuksella, otsonikerroksen suojelemista koskevalla Montrealin pöytäkirjalla ja Euroopan komission uudella Green Deal -ohjelmalla on kaikilla yhteys ruokahävikin vähentämistavoitteeseen.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen. Vuosina 2010–2016 globaalin ruokahävikin osuus oli 8–10 prosenttia kaikista kasvihuonekaasujen päästöistä. Tätä silmällä pitäen kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on kehottanut etsimään innovatiivisia tapoja vähentää ruokahävikkiä.

Huomio pitää kiinnittää myös metaboliseen ruokahävikkiin eli ruuan liialliseen kulutukseen. Syöminen yli ravitsemuksellisen tarpeen johtaa kasvihuonekaasupäästöihin, jotka olisi mahdollista välttää hyvinvoinnista tinkimättä. Metabolinen ruokahävikki ei ole marginaalinen ongelma, ylipainosta koituvien merkittävien terveyshaittojen ohella sillä on myös merkittäviä ilmastovaikutuksia.

Marraskuussa 2019 allekirjoitettu Rooman julistus korostaa otsonikerroksen suojelemiseksi laaditun Montrealin pöytäkirjan panosta kestävien kylmäketjujen kehittämiseen ruokahävikin vähentämiseksi. Kylmäketjuilla on tärkeä rooli elintarvikkeiden turvallisuuden ja ruuan säilyvyyden edistämisessä. Käytetyn tekniikan on oltava kestävää ja ympäristöystävällistä. Montrealin pöytäkirja varmistaa, että kylmäketjuissa käytetyt kylmäaineet eivät vahingoita otsonikerrosta, ja että ne ovat mahdollisimman ilmastoystävällisiä. Lisäksi siirtyminen uuteen teknologiaan parantaa energiatehokkuutta kylmäketjussa.

Ruokahävikin torjuminen tietoisemman politiikan keinoin on myös YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n tavoitteena. Selkeä visio ruokahävikin vähentämisen eduista ja kerrannaisvaikutuksista ja sen torjumisen monista motiiveista on osa hyvää politiikkaa.

Ruokahävikkiä pidetään vahvasti esillä myös vuoden 2020 aikana. Euroopan maiden on nyt ensimmäistä kertaa raportoitava Euroopan komissiolle ruokahävikin määrä. Ruokahävikin vähentäminen tuottaa taloudellisia etuja, mutta muutoksen aikaansaaminen voi aiheuttaa myös kustannuksia ja vaatii siksi jatkuvaa analyysiä eri järjestelmien välisistä yhteyksistä. Käynnissä oleva kansallinen hanke tuottaa Suomelle tarpeelliset seurantatiedot hävikistä ja samalla hankkeessa tunnistetaan keskeisiä keinoja vähentää ruokahävikkiä koko ruokaketjussa.

Myös parhaillaan vietettävän YK:n kansainvälisen kasvinterveysvuoden yhtenä tärkeänä tavoitteena on edistää alkutuotannon pyrkimyksiä ruokahävikin vähentämiseksi lisäämällä tietoisuutta kasvien terveydestä. Heikko kasvinterveys voi johtaa siihen, että jopa 40 prosenttia sadosta menetetään.

Euroopan komission kestävän toiminnan ja talouden suunnitelma Green Deal ja sen kestäviä ruokajärjestelmiä koskeva Farm to Fork -strategia ovat oikea-aikainen ja lämpimästi tervetullut tuki jäsenvaltioille hävikin torjunnan tehostamisessa. Komission valmistelun myötä selviää, millaisia lisävälineitä EU:lta on luvassa tueksi ruokahävikin torjumisen tehostamiseksi. Näiden toimenpiteiden valmistelussa maa- ja metsätalousministeriö tulee olemaan aktiivisesti mukana.

Jaana Husu-Kallio
kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö

Twitter: @jhusukallio

EU ja kansainväliset asiat Jaana Husu-Kallio Luonto ja ilmasto MMM Ruoka ja maatalous

Lisää kommentteja

S
Suomen ekosysteemistä huolestunut 9 Kuukautta sitten
Miten MMM suhtautuu siihen valtavaan ruokahävikkiin, jota nimitetään ns. riistanhoidoksi, eli valkohäntäpeuran, metsäkauriin ja hirven talviruokinnan järjestämiseksi? Hyvälaatuista porkkanaa, punajuurta, sokerijuurikasta, turnipsia, hernettä, härkäpapua, kauraa, ym. viedään tonneittain metsänlaidoille ja muille ruokintapaikoille. Hirvieläinten lisäksi ruokintapaikoilla syövät ja lisääntyvät sellaiset ongelmaeläimet kuin villisiat, supikoirat, mäyrät, varikset, rotat, hiiret ym.
M
Maarit Gockel 9 Kuukautta sitten
Miten ruokahävikkikrskusteluun sopii valkohäntäpeuroille metsään tonneittain kuskattavat vihannesmäärät?
J
Janne Pitkänen, Erätalousyksikkö, MMM 9 Kuukautta sitten
Riistaeläinten ruokinnan tavoitteena on parantaa toisaalta eläinten mahdollisuuksia selvitä talven yli ja helpottaa toisaalta niiden metsästämistä. Paikallaan olevaan eläimeen on helpompi osua, ja huonosta osumasta aiheutuvat eläinten kärsimykset ovat silloin vähäisempiä. Kuten kommentissa todetaan, ruokintapaikalla voi kuitenkin ajoittain käydä aterioimassa muitakin eläimiä kuin sen tai niiden lajien edustajat, joita varten paikka on alun perin perustettu. Tätä voidaan ehkä minimoida tarjoamalla hirvieläimille jyvien sijasta heinää.

Riistanruokintaan liittyvässä keskustelussa korostetaan usein sitä, että riistalle tarjotaan lähinnä sellaista vihannesten lajittelutähdettä, joka ei muuhun käyttöön kelpaa. Jos näin todella on, kyse on tavallaan ruokahävikin pienentämisestä, eikä niinkään lisäämisestä. Tutkittua tietoa siitä, millaista ravintoa ruokintapaikoilla todellisuudessa tarjotaan, ei ole kuitenkaan toistaiseksi olemassa, eikä talviruokinnan onnistumisista ja vaikutuksista ole muutenkaan tehty Suomessa tutkimuksia. Näiden tietoaukkojen paikkaamiseksi maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Luonnonvarakeskusta tuottamaan vuosina 2020–2021 tietoa riistanruokinnan laajuudesta, merkityksestä riistanhoito- ja pyyntikeinona sekä siihen liittyvistä konflikteista.