MMM:n yleinen blogi

Lisää vastuullisuutta lautaselle

Auli Väänänen Julkaisupäivä 3.5.2019 9.26 Blogit MMM

Julkisissa elintarvike- ja ateriapalveluhankinnoissa on osattava jatkossa vaatia vahvemmin hinnan lisäksi myös laatua ja vastuullisuutta. Kunnilla on tässä merkittävä mahdollisuus edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista ruohonjuuritasolla, tavoitteiden, joihin Suomi on YK:n tavoiteohjelman Agenda 2030 kautta sitoutunut. Mitä elementtejä ruuan vastuullisuuteen sitten liittyy?

Vastuullinen ruoka on turvallista. Käytännössä ruokaturvallisuutta koskeva lainsäädäntö ja käytännöt ovat kirjavia, ja ruokaturvallisuudessa on isoja eroja eri maiden välillä. Esimerkiksi antibioottiresistenssi on todellinen uhka myös Euroopassa. Suomessa antibiootteja käytetään tuotantoeläimillä vain sairauden hoitoon ja niiden käyttöä valvotaan. Tämä vähentää antibiooteille resistenttien bakteerikantojen kehittymistä, ja resistenssin tilanne onkin Suomessa ja esimerkiksi Ruotsissa parempi kuin keskimäärin Euroopassa. Myös erilaisia virus- ja bakteerisairauksia, kuten salmonellaa esiintyy huomattavasti enemmän Pohjoismaiden ulkopuolella. Suomeen tuotava liha ja kananmunat onkin Ruotsin tuontia lukuun ottamatta aina tutkittava salmonellan varalta.

Vastuullinen ruoka ei polje eläinten arvoa ja terveyttä. Eläinten kohtelussa on eroja lainsäädännöstä ja käytännöistä johtuen myös EU:n jäsenmaissa. Suomessa tuottajat ovat omien laatu- ja terveydenhuoltojärjestelmiensä kautta sitoutuneet selvästi lainsäädännön edellyttämiä korkeampiin laatukriteereihin, joilla varmistetaan eläinten hyvinvointi, kontrolloitu lääkintä ja elintarvikkeiden turvallisuus. Esimerkiksi sikojen standardoituun terveydenhuoltojärjestelmään Sikavaan kuuluu suurin osa sianlihantuottajista.

Eläinten hyvinvoinnista kertovia laatukriteereitä julkisissa hankinnoissa painottamalla on mahdollista varmistaa, että tuotantoeläinten olosuhteet ovat vastanneet suomalaisten tuottajiltaan odottamia standardeja, sikojen saparoita ei ole typistetty, tai kanojen nokkia katkottu.

Vastuullinen ruoka on myös tuotettu ja jalostettu ympäristö huomioiden. Kriittisiä näkökulmia ovat tuotteiden hiili- ja vesijalanjälki, sekä luonnon monimuotoisuus. Ruuantuotannon ilmastovaikutus on arviolta noin viidenneksen ihmisen aiheuttamista ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä, ja kunta voi vaikkapa ruokalistasuunnittelun, raaka-ainevalintojen ja kilpailutuskriteerien avulla edistää hankintojensa vastuullisuutta.

Vastuullinen ruoka edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Lähialueen tuotteita hankkimalla tuemme paikallistaloutta, kotimainen tuote tukee työllisyyttä Suomessa. Useissa elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden tuottajamaissa työntekijöiden ihmisoikeuksia poljetaan. Vaatimalla tietoa tuotantoketjusta elintarvikkeen toimittajalta voimme varmistaa, että vastuullisuudesta ja työntekijöiden oikeuksista huolehditaan, ja työntekijät saavat työstään riittävän palkan.

Julkisin varoin tarjotun ruuan tulee olla myös ravitsemuksellisesti täysipainoista ja ravitsemussuositusten mukaista. Tämä lisää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, ja vähentää kunnan terveysmenoja. Ravitsemussuositusten mukainen ruoka edistää myös kestävää kehitystä ja toimii ruokakasvatuksena terveellisestä ja ympäristöystävällisestä ravitsemuksesta.

Vaikka vastuullisuuskriteereiden käyttö kilpailutuksissa on lisääntynyt, paljon on vielä tehtävää ja parantamisen varaa. Tulevissa blogikirjoituksissani nostankin esiin kokemuksia ja esimerkkejä siitä, kuinka vastuullisuus saadaan yhä vahvemmin mukaan osaksi arkea.

Lisätietoa vastuullisista hankinnoista:

Auli Väänänen
Twitter: @hankintalahetti

Kirjoittaja on julkisten ateriapalveluiden hankintoihin erikoistunut erityisasiantuntija maa- ja metsätalousministeriössä. Hankintalähettiläänä Väänäsen tavoitteena on tukea julkisia keittiöitä vastuullisuuden ja kestävyyden huomioimisessa ruokahankinnoissa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita