MMM:n blogi

Suomen biotalousstrategia uuteen kuosiin

Liisa Saarenmaa Julkaisupäivä 31.8.2020 11.55 Blogit MMM

Suomen kansallisen biotalousstrategian päivitystyö on käynnistynyt. Nykyinen biotalousstrategia annettiin vuonna 2014 osana valtioneuvoston periaatepäätöstä ”Kasvun kärjet”.

Myös päivitystyössä tavoitteena on luoda Suomeen kestävää kasvua edistämällä vihreitä investointeja, kehittämällä alueiden biotalouksia ja pitämällä huolta ekologisesta kestävyydestä. Mainitut prioriteetit ovat samat kuin EU:n vuonna 2018 päivitetyssä biotalousstrategiassa, josta valmisteltiin neuvoston päätelmät Suomen puheenjohtajuuskaudella viime vuonna. Päätelmissä jäsenvaltioita muun muassa kehotettiin laatimaan tai päivittämään kansalliset biotalousstrategiansa, ja komissio on luvannut tarjota jäsenmaille tarvittaessa myös tukea.

Nykyisin voimassa olevan biotalousstrategian yhtenä tavoitteena on ollut tehdä Suomesta biotalouden tiennäyttäjä. Maaliin on päästy, mistä todistaa EU:n tutkimusasioista vastaavan pääosaston johtajan John Bellin toteamus Suomen pj-kauden biotalouskonferenssissa Helsingissä.  – Suomi on EU:ssa biotalouden edelläkävijä.

Tunnustettu edelläkävijyys asettaa riman korkealle myös päivitystyössä. Nykyisen strategian strategiset painopisteet – kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva osaamisperusta biotaloudelle ja biomassojen käytettävyys ja kestävyys – on tarkoitus säilyttää myös päivitetyssä strategiassa, mutta toimenpiteet tulevat olemaan hyvinkin toisenlaisia, koska biotalous itsessään on mennyt eteenpäin ja maailma on muuttunut kovasti sitten vuoden 2014.

Biotalous kuuluu valtioneuvoston työnjaossa työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle, mutta nykyistä strategiaa on toimeenpantu tiiviissä yhteistyössä sen, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kesken. Päivitystyöhön on saatu mukaan myös liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Biotalousstrategian saattaminen uuteen kuosiin edellyttää laajaa ennakkovalmistelua, jossa selvitetään muun muassa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, alueiden biotalouksen vahvuudet ja muiden maiden biotalousstrategioiden painopisteet ja vastuutahot. Lisäksi laaditaan skenaarioita, joiden pohjalta voidaan tehdä valintoja tarvittavista toimenpiteistä. Koronakevään aikana biotalouden merkitys elvyttävänä elementtinä suomalaisessa yhteiskunnassa on nostettu esiin.

Alueiden merkitys biotaloudessa on suuri, koska biomassat saadaan metsistä, pelloilta ja vesistöistä, ja ne myös jalostetaan ainakin johonkin mittaan lähellä biomassavarantoja. 

Suomen biotalousstrategian päivitystyön keskeisimpiä haasteita on suunnata toimenpiteet niin, että biopohjaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusarvo kasvaa. Yhteiskunnan panostuksia tarvitaan osaamisen varmistamiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseen, investointien edistämiseen ja liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurien parantamiseen. Toimenpiteiden on edistettävä myös sosiaalista ja alueellista oikeudenmukaisuutta. Strategian päivitys valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston apulaisosastopäällikkö.

Lue myös TEM:n ja MMM:n yhteistiedote 1.9.2020: Suomen biotalousstrategia päivitetään: tavoitteena tukea kestävää kasvua ja ilmastotavoitteita (linkki tiedotteeseen lisättiin blogiin 1.9.2020)

Lisää kommentteja