Parasta heinäkuussa on kotimaisen ruuan runsaus turuilla, toreilla ja kaupan hyllyillä. Toiseksi parasta on heinäkuulle sijoittuva kesäloma.

Kotimaisten tuoreiden, edullisten ja sesongin mukaisten kasvisten kausi kestää lokakuuhun asti. Avomaalta kerätään juuressatoa vielä syyskuussa ja metsien tarjoama sesonki marjoineen ja sienineen jatkuu pitkälle lokakuuhun. Tosin kyllä joulukuussakin on etelässä kerätty tuoreita suppilovahveroita joulupöytään. Tiedossa on siis ainakin neljä kuukautta puhdasta ruokailoa!

Sesongin mukaan syöminen on Pohjolassa ollut ruokakulttuurin ja -turvan perusta. Pohjolan lyhyt, mutta intensiivinen kasvukausi on kautta historiamme ollut ruokailun kannalta parasta aikaa, jolloin on voitu nauttia sesongin raaka-aineista. Tuoreen ruuan syömisen lisäksi kesällä ja syksyllä on ollut tärkeää turvata riittävästi ruokaa pitkän talven varalle satoa säilömällä.

Ruokapöydän kattaminen sesongin mukaan on myös taloudellista. Kun sato on parhaimmillaan ja runsaimmillaan, ovat myös hinnat sydäntalveen verrattuna alhaisemmat.

Luonto tarjoaa keväällä ja kesällä parastaan ihan ilmaiseksi. Hortoilu eli villiyrttien kerääminen on ilmiö, jonka kasvua on ilo seurata. Omasta villiyrttikurssista on jo tovi, yli 30 vuotta, mutta muistissa on vadelman lehtien, mesiangervon ja maitohorsman kerääminen ja kuivattaminen yrttiteetä varten. Tänä kesänä olen ottanut talteen nokkosta ja tehnyt pestoa vuohenputkesta. Vielä minulla on kuitenkin matkaa ennen kuin voin kutsua itseäni todelliseksi hortoilijaksi!

Sesonginmukaisuus on yksi Ilmastoruokaohjelman aihealueista. Ilmastoruokaohjelma on kuin sateenvarjo, jonka alla koko kestävän ruuantuotannon ja –kulutuksen arvoketju on.

Ilmastoruokaohjelma ei ole pelkkää ilmastovaikutusten mittaamista tai raaka-aineiden arvottamista ilmastovaikutusten perusteella. Ilmastoruokaohjelma tarkastelee meidän arkisia ruokavalintojamme kestävyyden näkökulmasta. Ohjelmasta löytyy teemoja huoltovarmuudesta, kannattavuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta, ruokakasvatukseen ja ravitsemukseen.

Ilmastoruokaohjelman valmistelun aikana kaikille halukkaille on tarjottu mahdollisuus keskustella kestävän ruuan kulutuksesta ja kuulla erilaisia mielipiteitä. Ohjelman puitteissa on käynnistetty ruokapalveluiden kehitysohjelma. Kymmenen ruokapalvelua tarkastelevat omaa vastuullisuuttaan ja kehittävät sitä mahdollisuuksiensa ja tavoitteidensa mukaan. Kun vastuullisuudesta tulee osa omaa arkista toimintaa, jota koko työyhteisö sekä asiakkaat (kehitysohjelmassa usein koululaiset) kehittävät, tyydyttää lopputulos kaikkia osapuolia.

Ei ole puhdasta ruokailoa ilman makua. Ja sitä sesongin kasviksissa ja marjoissa riittää yllin kyllin! Suomen yötön yö ja ainutlaatuiset kasvuolosuhteet takaavat meille makuja, jollaisia vain harvoissa maailman kolkissa on tarjolla. Tätä olen saanut ilolla todistaa, kun olen työssäni tavannut ulkomaalaisia matkailijoita. Heille suomalaisen perunan maku ja marjojen aromikkuus ovat olleet wow-elämyksiä. Meidän ei siis tarvitse pitää melua tyhjästä, kun kehumme ja tuomme esille suomalaisten marjojen ja kasvisten makua.

Marraskuu saapuu väistämättä ja talvi laittaa luonnon lepotilaan. Silloin on aika nauttia muun maailman sesonkien tarjonnasta. Euroopan eri kasvisten ja hedelmien sesongit tarjoavat meille läpi talven tuoretta ja terveellistä syötävää. Ja jos oikein tulee kesäsesonkia ikävä, niin nyt on aika säilöä kesän makuja talteen. Mikään ei niin paljon pimeänä tammikuun aamuna piristä kuin mansikkahillo kaurapuuron päällä, eivät etenkään pitkän matkan takaa Etelä-Amerikasta tuodut tuoreet, mutta niin kovat ja mauttomat mansikat.

Ruokailoa ja maukasta kesää toivotellen

Elina

Kirjoittaja vastaa työssään maa- ja metsätalousministeriön ilmastoruokaohjelman valmistelusta.