Täsmämetsätalouden hankkeissa kehitettiin ilmastokestäviä ja luonnon monimuotoisuutta vahvistavia käytäntöjä
Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti vuosina 2022–2025 yhdeksän konsortiohanketta, joissa kehitettiin täsmämetsätaloutta. Paikkatietoon ja teknologiaan perustuvat menetelmät mahdollistavat entistä tarkemmat metsänhoitotoimet, joissa huomioidaan alueen ominaisuudet ja metsänomistajan tavoitteet. Tuloksia esitellään webinaarissa 26.11.2025.
Täsmämetsätalous perustuu paikkaan sidottuun tietoon puustosta, kasvupaikoista, kosteusolosuhteista ja metsän erityispiirteistä. Teknologia vauhdittaa sen yleistymistä, kun monista lähteistä kerättyä metsätietoa yhdistetään ja digitalisaatio tuodaan osaksi metsänhoitoa.
Nyt päättyvän kokonaisuuden hankkeissa kehitettiin menetelmiä ilmastokestävään ja monimuotoisuutta vahvistavaan metsänhoitoon, parannettiin arvonmuodostusta ja tehostettiin toimenpideketjuja. Lisäksi kehitettiin innovaatioita, joita voidaan hyödyntää sekä Suomessa että kansainvälisesti, ja edistettiin kestävien käytäntöjen jalkauttamista koulutuksen avulla.
Yhdeksän konsortiohankkeen kokonaisuus on osa Suomen Elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ja sitä rahoitettiin Euroopan elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) yhteensä noin 8,5 miljoonalla eurolla. Konsortioihin osallistui yliopistoja, tutkimuslaitoksia, yrityksiä sekä Suomen metsäkeskus.
Monipuolista kehittämistä sensoriteknologiasta koulutukseen
Hankkeissa koottiin tietoa ja laadittiin ohjeita parhaista käytännöistä sekä kehitettiin sensoriteknologiaa, tarkkaa paikkatietoa ja kaukokartoitusmenetelmiä. Mukana oli hankkeita, joissa mm. kehitettiin kuolleen puun seurantamenetelmiä, kohdennettua metsänlannoitusta ja metsien digitaalista kaksosta.
Lisäksi edistettiin sekapuustoisuutta ja puulajiston monipuolistamista sekä kehitettiin käytäntöjä heikkotuottoisten ojitettujen soiden ennallistamiseen. Kokonaisuudessa tuotettiin koulutusmateriaaleja ja välitettiin täsmämetsänhoidon osaamista opiskelijoille, yrityksille ja metsänomistajille.
”Hankkeet ovat muodostaneet laajan ja monipuolisen kokonaisuuden, jonka avulla on tuettu metsätalouden ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamista paikkatiedon, uusien käytänteiden, tiedon jakamisen ja kouluttamisen avulla. Kiitos kaikille kokonaisuuteen osallistuneille hienosta työstä”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Joel Järvinen.
Hankkeet valittiin avoimissa hauissa vuosina 2021 ja 2022. Ensimmäisen kierroksen hankkeet päättyivät vuoden 2024 lopussa, ja toisen kierroksen hankkeet valmistuivat syksyllä 2025. Hankekokonaisuus linkittyy läheisesti maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuteen, jonka maa- ja metsätalousministeriö toteutti vuosina 2020−2024. Työtä jatkaa ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö.
Päättyvien hankkeiden tuloksia esitellään keskiviikkona 26.11. kello 10−12 järjestettävässä webinaarissa. Ilmoittaudu mukaan 24.11. mennessä tällä lomakkeella. Lämpimästi tervetuloa!
Rahoitetut hankkeet
- Heikkotuottoisten metsäojitettujen soiden ennallistaminen – oikeilla kohdevalinnoilla ja hyvillä käytänteillä kohti turvattua maaperän hiilivarastoa ja kohentunutta toiminnallista monimuotoisuutta (TurvaHiili)
- Kohdennetulla metsänlannoituksella kestävää kasvua ja hiilensidontaa (KoMe)
- Kuolleen puun seurantamenetelmän kehittäminen (KUOPUS)
- Luonnonmukainen täsmäpuuhakkuu (LUOMUHAKKUU)
- Puulajivalikoiman monipuolistaminen metsänhoidossa ilmastokestävyyden lisäämiseksi (PUUVA)
- Kansallinen kaukokartoitus ja metsien digitaalinen kaksonen (MetsäKaksonen)
- Kestävän täsmämetsätalouden todentaminen ja menetelmät (KESTOTÄSMÄ)
- Kohti ilmastokestävämpää ja monimuotoisempaa puunkorjuuta sensoriteknologian ja tarkan paikkatiedon avulla (IlmoStar)
- Monitavoitteiseksi täsmämetsätalouden osaajaksi - etänä (E-Täsmä)
Muualla verkossa:
Kestävän kasvun ohjelma
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö
Lisätietoja:
Joel Järvinen
erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
+358 295 162 133
