Korkealaatuiset ja kilpailukykyiset rehut Suomen eläin- ja elintarviketuotannon vahvuus

Työryhmä sopi neljästä strategisesta linjauksesta. Turvalliset ja korkealaatuiset sekä tuotantovaikutuksiltaan kilpailukykyiset rehut edistävät eläintuotantoa ja tukevat sen kannattavuutta sekä varmistavat elintarvikeketjun laatua ja turvallisuutta. Eläinten ruokinnassa otetaan aina huomioon lajinmukaiset tarpeet, eläinten hyvinvointi ja ympäristönäkökulma. Eläinravitsemuksen osaamista kehitetään ja varmistetaan sen riittävän korkea taso eläintuotannon keskeisillä alueilla. Rehulainsäädäntöä kehitetään tarpeiden mukaisesti.

Toimenpideohjelmassa vuosille 2004-2010 on yksilöity keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Maatiloilla tuotettujen rehujen kustannusten alentamiseksi neuvonta levittää tehokkaimpien tilojen parhaat käytännötkaikille tiloille. Tilojen ulkopuolelta hankittujen rehujen logistisen ketjun kustannukset arvioidaan ja rehuketjun yhteistä toimintaa tehostetaan. Suomalaista eläintuotantoa verrataan kilpailijamaihin selvittäen erityisesti rehukustannusten osuutta tuotannossa. Kotimaisten rehuraaka-aineiden tuotanto tulisi turvata myös tukipoliittisilla toimenpiteillä.

Rehujen laatua ja turvallisuutta maatiloilla kehitetään osana uutta tilatukijärjestelmää sekä eläintuotannon hyvien toimintatapojen ohjeistuksilla. Myös teollisen rehunvalmistuksen hyvät toimintatavat kirjataan kansalliseksi ohjeistukseksi. Salmonellan nollatoleranssi rehuissa ylläpidetään vapaaehtoisesti EU:n lainsäädännön mahdollisista muutoksista huolimatta sekä laaditaan rehujen haitallisten aineiden minimointistrategia.

Rehujen ravintoaineiden hyväksikäyttöä tehostetaan ruokintasuositusten, rehujen koostumuksen ja ravintoarvojen säännöllisellä tarkistamisella, lannan käsittelyn kehittämisellä sekä tilakohtaisten ravinnetaselaskelmien avulla. Elintarviketeollisuuden sivutuotteiden käytössä otetaan huomioon eläinten lajinmukainen ruokinta. Rehuhygienian tutkimustarpeet selvitetään sekä rehukasvilajikkeiden hyväksynnässä lajikeluetteloon otetaan huomioon ruokinnallinen käyttöarvo.

Rehukasvien tuotantoon käytettiin Suomessa noin 80 prosenttia viljellystä peltoalasta vuonna 2003. Suomessa valmistetaan vuosittain noin 1 400 miljoonaa kiloa rehuseoksia. Eläintuotteiden myyntitulot koko maa- ja puutarhatalouden myyntitulosta olivat 68 prosenttia vuonna 2003. Pääosa tuotantoeläinten ruokintaan tarkoitetuista rehuista tuotetaan ja käytetään suomalaisilla maatiloilla. Elintarviketuotantoeläimille käytettävät rehut ovat pääosin kotimaisia lukuun ottamatta tarpeellisia valkuaisrehuja kuten soija ja rehun lisäaineita. Työryhmässä olivat edustettuina maataloustuottajat, rehu- ja elintarviketeollisuus, rehu-, elintarvike- ja eläinlääkintävalvonta ja tutkimus sekä neuvonta.

Lisätietoja:

maatalousneuvos Päivi Mannerkorpi, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 2692

ylitarkastaja Berit Korpilo, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 2914

ylitarkastaja Marita Aalto, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 3346

>> Rehustrategia