Keskustelua ruokajärjestelmästä

Keskustelua ruokajärjestelmästä

Luonto on puolellamme

Liisa Pietola Julkaisupäivä 12.4.2024 13.10 Blogit MMM

Ruokajärjestelmän kestävyyden ytimessä on luonnon ja ihmisen hyvinvointi. Luonto vastaa hyvään hyvällä ja on valmis yhteistyöhön. Luontoa vahvistavien toimien kustannukset on kuitenkin jaettava reilusti. Vain kannattava maatalous turvaa luonnon toiminnot ja sen myötä ravitsemusturvan.

Kuten Harri Mäkivuokko blogissaan muistutti, Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa, jossa haastavista olosuhteista huolimatta – ja osin niiden vuoksi – tuotetaan maailman laadukkainta ruokaa. On tilaa ja puhtautta.
Meillä on siten hyvä pohja rakentaa tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Maatalouden heikko kannattavuus kuitenkin murentaa arvokasta pohjaa.  
Sitra julkaisi viime vuoden lopulla ehdotuksia siitä, miten Suomeen rakennetaan kestävä ruokajärjestelmä vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteita on viisi: 

  1. Kestävä maatalous sopeutuu luonnon kantokyvyn rajoihin.
  2. Kannattava maatalous mahdollistaa kestävän ruokajärjestelmän.
  3. Suomalaiset syövät kestävästi - tietäen, miten ja missä ruoka on tuotettu.
  4. Ruokajärjestelmä luo paikallista osallisuutta ja hyvinvointia.
  5. Suomalaista ruokaa viedään maailmalle laadulla ja ekologisuudella.

 
Askelmerkeissä luodaan luonnon, ravitsemuksen ja kulutuksen yhteinen polku. Avaintekijänä on maatalouden sovittaminen sellaisiin luonnon kantokyvyn rajoihin, jotka kannattavuus mahdollistaa.

Tämä tarkoittaa, että sato ja muut viljelyn ja luonnon yhteistyön tulokset tuloutetaan maatalouteen yrityskohtaisesti. Näitä ovat veden ja ilmaston säätely, pölytys, biologinen kasvinsuojelu ja maisema. Yhteistyön tuloksia kutsutaan ekosysteemipalveluiksi, joita terve maaperä tuottaa.

Luonnon ja viljelyn yhteistyön tulokset on opittava arvottamaan, jotta niistä voidaan maksaa tuottajalle. Kun tämä onnistuu, saamme aikaan positiivisen kierteen luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Voimme hoitaa maaperän tuotavuutta viljelykierroin, kierrättää energiaa ja ravinteita ja saada maaseudun elinvoiman takaisin. Suomalainen laadukas ruoka saa mahdollisuuden. 

Voimme vahvistaa luontoa uusin ja perinteisin keinoin 

Ykköstavoitteen alle listasimme keskeiset toimet luonnon kantokyvyn rajoihin pääsemiseksi. Luontovaikutusten vahvistaminen vähentää riippuvuutta tuontipanoksista ja lisää huoltovarmuutta.

  1. Energian ja ravinteiden kiertotalous 
  2. Tuotantopanosten kotimaisuus
  3. Uudistava viljely 
  4. Kestävä vesienhallinta
  5. Täsmäviljely
  6. Ruuankulutuksen ravinteet käyttöön

Pysähdyn maaperätutkijana ja viljelijänä tähän listaan, joka kätkee paljon kokemusperäistä tietoa ja myös huolta siitä, mitä tapahtuu, jos listaa ei oteta vakavasti.

Ilman ravinteita kasvit eivät kasva, eikä ole ruuan tuotantoa. Koska syömme lautaseltamme kasvinravinteita, kuten typpeä, sitä pitää voida palauttaa peltoon, uuteen kasvuun ja satoon. Olemme kuitenkin tuontitypen varassa. Ravinteet ja energia eivät kierrä, kuten luonto olisi sitä valmis kanssamme kierrättämään. Sen sijaan tuomme edelleen typpeä, kriisioloissakin, mistä asiantuntijaryhmä esitti huolensa hyökkäyssodan alettua Ukrainassa. 

Vakava lista on myös toivoa täynnä: Olen nähnyt kuinka väsynyt maa palautuu, kun monipuolisella viljelyllä luonnolle annetaan mahdollisuus. Luonto voimistuu.

Uudistava viljely tähtää maaperän voimaannuttamiseen eli maan terveyden edistämiseen. Maatalousmaan terveyden edellytys on kestävä vesitalous. Maan ilmavuuden ja veden riittävyys luo edellytykset luontovaikutuksille: Kasvu ja hiilensidonta tarvitsee ravinteiden ohella ilmaa ja vettä. Siksi kuivatus ja kastelu tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista ja myös sen hillintää, mikä liian usein unohtuu.

Pohja yhteistyölle luotu

Olemme päässeet vasta Sitran ehdotusten alkuun. Hyvä näin, sillä ruokajärjestelmä luodaan kokonaan kestäväksi, jos tämä alku toimii. Jatkojalostus ja kuluttajat tarvitsevat ravitsevat raaka-aineensa ja yhteiskunta ymmärryksen mistä ruoka tulee. Jatkostepit ovat luettavissa Sitran julkaisusta.

Matkalla kestävään ruokajärjestelmään olemme tunnistaneet kehityskohteita, jotka alkavat ja loppuvat luontovaikutuksiin:

  • Ruuantuotannon biodiversiteettivaikutukset
  • Kasviproteiinin omavaraisuusnäkymät
  • Ravinteiden kierto yhdyskunnista
  • Pakkausmerkintöjen yhdenmukaistaminen tuotepasseissa
  • Ekosysteemipalvelujen arvottaminen ja sisällyttäminen tukijärjestelmään

Sitra on vauhdittamassa kaikkia näitä paremman ruokajärjestelmän rakentamiseksi, yhteistyössä tutkimuksen ja ruokajärjestelmän eri tekijöiden kanssa. Yhteistyö paremman huomisen puolesta on valtavan palkitsevaa ja inspiroivaa.

Olen Liisa Pietola, kestävyysratkaisujen johtava asiantuntija Sitrassa. Satoja ellei tuhansia maanäytteitä kaivanut tutkija ja viljelijä. Väitellyt peltomaan rakenteesta ja juurista 30 vuotta sitten. Akateemiselta uralta jatkoin lannoiteteollisuuteen ja sieltä MTK:n ympäristöjohtajaksi (2011–2022). Sitran tulevaisuustyö ja EU:n Soil Mission -asiantuntijajäsenyys innoittaa luontoa rakastavaa maaperätutkijaa, samoin elämän suolana maisemamaalaus luonnon keskellä. – Mottoni äidin perintönä: Katso kaunista!  

Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä Liisa Pietola MMM Ruoka ja maatalous

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.