Karhukiintiöasetus lausunnolle – kiintiöksi esitetään 345 karhua

Maa- ja metsätalousministeriö esittää tämän vuoden kannanhoidollisen karhunmetsästyksen kiintiöksi 345 karhua. Kiintiö nousisi siten viime vuoden (255) metsästyskiintiöstä 90 karhulla. Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiö olisi 260 karhua ja poronhoitoalueella viime vuoden tapaan 85. Poronhoitoalueella itäisen alueen kiintiö olisi 10 karhua enemmän kuin viime vuonna ja läntisen vastaavasti 10 pienempi. Ministeriön laatima asetus- ja muistioluonnos ovat lausunnolla 18.6.2018 saakka.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi tämän hetken karhukannaksi kevään pentutuotto huomioiden 2 130–2 260 yksilöä. Viime vuonna vastaava arvio oli 1 980–2 100. Yksilömäärissä kasvua on tapahtunut erityisesti itäisessä Suomessa ja siellä etenkin vakiintuneen kannan hoitoalueella. Selvimmin runsastuminen näkyy Kaakkois-Suomen riistakeskuksen toimialueella.

–Karhukanta on Luken mukaan vahvistunut erityisesti Itä-Suomessa, joten kiintiön nosto on tarpeen. Asetuksen tavoite on purkaa karhukannan tihentymiä ja pysäyttää kannan kasvu, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo. Lopullinen päätös karhukiintiöstä tehdään lausuntokierroksen jälkeen.

Porovahinkoja huomattavasti aiempaa enemmän

Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Porovahinkojen määrä on lisäksi kasvanut viime vuosina merkittävästi: vuonna 2016 karhun tappamia poroja ilmoitettiin 584, viime vuonna 884. Taloudelliselta arvoltaan porovahingot ovat nousseet jo yli kahteen miljoonaan euroon.

Kun Suomen riistakeskus kohdentaa kiintiön mukaisia poikkeuslupia, sen tulee huomioida alueellisen vahinkokehityksen ohella alueen hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan. Huomiota tulee kiinnittää edelleen myös metsäpeurakannan turvaamiseen Suomenselällä ja Kainuussa.

Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi Riistakeskus voi – tarkkaa harkintaa käyttäen – myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Näiden lupien määrää ei ehdoteta jatkossakaan rajoitettavaksi.

Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, jonka metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivissä. Suomessa karhukanta on riittävän suuri siihen, että sen kokoa voidaan säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä.

Lausuntopyyntö maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta karhukiintiöksi 2018–2019, pdf (230kB)
Asetusluonnos, pdf (7,7kB)
Luonnos asetuksen taustamuistioksi, pdf (1,7MB)
Luonnonvarakeskus: Suomen karhukannan tila ja pentuetuotto 2017 (27.3.2018)  

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, p. 029 516 2432 ja 040 733 6229