Eläinten hyvinvointilaki eduskuntaan

Maa- ja metsätalousministeriö 27.9.2018 13.46
Tiedote
Eläinten hyvinvointilaki eduskuntaan

Uuden eläinten hyvinvointilain sisältävä hallituksen esitys annettiin eduskunnalle tänään. Uusi laki korvaisi eläinsuojelulain ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta samanaikaisesti maakuntauudistuksen kanssa. Lakiehdotuksella uudistetaan eläinsuojelulainsäädäntö vastaamaan nykyisin saatavilla olevaa tieteellistä tietoa eläinten hyvinvoinnista ja samalla turvataan suomalaisen eläintuotannon toimintaedellytykset jatkossakin.

”On hienoa, että lakiesitys nyt etenee eduskuntaan. Sitä on valmisteltu pitkään, vuodesta 2010 alkaen”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. ”Esitykseen on tehty lausuntopalautteen pohjalta vielä monia muutoksia, ja perusteluita on täydennetty”, Leppä kertoo.

Lakiehdotuksessa lähtökohtana on eläinten hyvä kohtelu ja kunnioitus. Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua eikä kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa. Eläinten pidossa tulisi varmistua siitä, että eläimillä on mahdollisuus toteuttaa tärkeimpiä käyttäytymistarpeitaan.

Eläimen jatkuva paikalleen kytkeminen ja kääntymisen rajoittaminen pysyvässä pitopaikassa kiellettäisiin tietyin poikkeuksin. Emakoiden ja ensikoiden pidempiaikainen pito tiineytyshäkeissä kiellettäisiin 15 vuoden siirtymäajalla. Viiden vuoden siirtymäajalla kiellettäisiin hevosten sekä muiden nautojen kuin lypsylehmien ja -hiehojen jatkuva kytkettynä pitäminen. Sikaloiden siirtymistä vapaaporsitukseen tuetaan vapaaehtoisin toimin huomioimalla investointituessa ja hyvinvointikorvauksessa vapaaporsituksen aiheuttamat korkeammat kustannukset. Parsinavetoissa pidettävien lypsylehmien ja –hiehojen jaloitteluvaatimusta pidennetään asetusmuutoksella. 

Nisäkkäillä ja linnuilla tulisi olla jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä pysyvässä pitopaikassaan. Käytännössä juomavesi voidaan tarjota esimerkiksi vesiastiasta, automaattisesta vesinipasta tai –kupista tai järjestämällä eläimelle pääsy juomaan sopivasta luonnonvesistöstä. Eräitä eläintenpitomuotoja koskevista poikkeuksista jatkuvan vedensaannin vaatimukseen säädettäisiin asetuksella.

Eläimille tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä tulisi jatkossa käyttää kivunlievitystä. Kivunlievitysvaatimuksesta voitaisiin poiketa ainoastaan, jos toimenpiteestä aiheutuu vain lievää tai hetkellistä kipua tai jos on kyse hätätilanteesta.

Eläinjalostusta koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin nykyisestä. Säännöksiä on tarkoitus edelleen tarkentaa asetustasolla. Eläimen luovutuksen yhteydessä eläimen vastaanottajalle olisi annettava kaikki eläimen hyvinvoinnin kannalta oleelliset tiedot. Laissa säädettäisiin niistä nisäkäs- ja lintulajeista, joita voidaan pitää tuotantoeläimenä. Seura- ja harrastuseläiminä sallituista eläinlajeista säädettäisiin asetuksella. Merileijonien ja kameleiden käyttö sirkuksissa kiellettäisiin. Myös luonnonvaraisiin eläinlajeihin kuuluvien eläintarhaeläinten käyttö viihteellisiin esityksiin kiellettäisiin.

Eläinten teurastusta koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että eläin olisi aina tainnutettava ennen verenlaskun aloittamista. Käytännössä muutos koskisi yksityiskäyttöön teurastettavaa siipikarjaa, sillä suomalaisissa teurastamoissa uskonnollisista syistä noudatettavassa erityisessä teurastustavassa eläimet on tähänkin asti tainnutettu ennen verenlaskun aloittamista.

Eläinten hyvinvoinnin valvontaa tehostettaisiin lisäämällä valvontaviranomaisen keinoja puuttua eläinten hyvinvointia koskeviin epäkohtiin. Teurastamoissa valvontaa voitaisiin toteuttaa teurastamon tiloihin asennettavalla kamerajärjestelmällä.

Koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on tarkoitus säätää eläinten tunnistamislainsäädännössä. Tunnistusmerkintärekisterin perustamista koskeva selvitys valmistuu syksyn aikana. Kissojen pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröintiä koskevat säännökset on mahdollista sisällyttää lainsäädäntöön myöhemmin.

”Kansainvälisessä vertailussa Suomessa eläinten hyvinvointi- ja tautitilanne on hyvä ja esitys parantaa sitä edelleen”, toteaa ministeri Leppä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Erityisasiantuntija Tiina Pullola, p. 0295162108