Jatkuva veden saanti pakolliseksi eläimille, koirat rekisteriin

Maa- ja metsätalousministeriö 15.8.2018 12.23
Tiedote
Jatkuva veden saanti pakolliseksi eläimille, koirat rekisteriin

Esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista annetaan eduskunnalle alkusyksyn aikana. Alkuvuodesta lausuntokierroksella olleesta ehdotuksesta annettiin lähes 400 lausuntopalautetta. Hallitus on nyt tehnyt linjauksensa siitä, miten esitystä lausuntopalautteen perusteella muutetaan. Muun muassa eläinten mahdollisuutta jatkuvaan vedensaantiin kehitetään lakiesityksessä.

Lausuntokierroksella lakiehdotus sai kiitosta siitä, että eläinten käyttäytymistarpeiden täyttäminen on nostettu lain keskeiseksi periaatteeksi. Lausunnonantajat pitivät tärkeänä myös kotieläintuotannon kannattavuuden huomioon ottamista. Vaatimusta kivunlievityksen käyttämisestä kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä pidettiin tärkeänä asiana.

Myös eläinjalostuksen tiukempi sääntely sai kiitosta. Kritiikkiä esitettiin puolestaan siitä, että ehdotukseen ei sisälly parsinavetoiden, porsitushäkkien eikä turkistarhauksen kieltoa. Lisäksi lausuntokierroksella toivottiin jatkuvaa juomaveden saantia eläimille sekä koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä.

Hallitus on linjannut lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella, että nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa eläimillä on oltava jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä. Käytännössä juomavesi voidaan tarjota esimerkiksi vesiastiasta, automaattisesta vesinipasta tai -kupista tai järjestämällä eläimelle pääsy juomaan sopivasta luonnonvesistöstä. Eräistä eläintenpitomuotoja koskevista poikkeuksista jatkuvan vedensaannin vaatimukseen säädettäisiin asetuksella. Turkiseläinten osalta jatkuvan vedensaannin vaatimus koskisi siitoseläimiä ja tulisi voimaan yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Voimassa olevassa lainsäädännössä vastaava vaatimus koskee jo nykyisin esimerkiksi kanojen, kalkkunoiden ja yli kahden viikon ikäisten sikojen pitopaikkaa.

Parsinavetoissa pidettävien lypsylehmien ja -hiehojen jaloittelua lisätään. Jatkossa lehmien ja hiehojen on päästävä jaloittelemaan tai laitumelle 90 päivänä vuodessa nykyisen 60 päivän sijaan. Jaloittelua voitaisiin toteuttaa myös talviaikaan. Nykyisin noin 20 parsinavetalle on myönnetty poikkeuslupa jaloittelun järjestämisestä navetan vaikeaan sijaintiin perustuen. Näistä poikkeusluvista luovuttaisiin 15 vuoden siirtymäajalla.

Sikaloiden siirtymistä vapaaporsitukseen tuetaan vapaaehtoisin toimin korottamalla investointiavustuksia sekä korottamalla vapaaporsituksesta maksettavaa hyvinvointikorvausta. Hyvinvointikorvausta voitaisiin jatkossa maksaa myös osalle tilan eläimistä, joka madaltaa kynnystä aloittaa vapaaporsituksen kokeilu sikatilalla.

Tiineytyshäkkien pitkäaikainen käyttö kielletään 15 vuoden siirtymäajalla, kuten lausuntokierroksella olleeseen ehdotukseen oli kirjattu. Häkin käyttö kahdeksan päivän ajan tiineytyksen yhteydessä olisi kuitenkin sallittua. Tiineytyshäkeistä luopumista on edistetty eläinten hyvinvointikorvauksella, ja tätä pyritään tulevalla ohjelmakaudella jatkamaan.

Hallituspuolueet ovat sopineet, että koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säädetään eläinten tunnistamislainsäädännössä. Tunnistusmerkintärekisterin perustamista koskeva selvitys valmistuu syksyn aikana. Kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koskevat säännökset on mahdollista sisällyttää lainsäädäntöön myöhemmin.

"Suomi on eläinten hyvinvoinnin mallimaa, ja tällä lainsäädännöllä parannamme hyvinvointia entisestään. Olemme saaneet kansalaisilta runsaasti arvokasta palautetta luonnoksesta, ja muokanneet ehdotusta sen pohjalta. Kahdeksan vuotta valmisteltu lakiuudistus on aika saattaa maaliin. Lemmikkieläinten osalta puututaan haitalliseen jalostukseen, parannetaan löytöeläinten asemaa ja parannetaan valvonnan työkaluja”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

”Ehdotus parantaa eläinten lajityypillisiä käyttäytymismahdollisuuksia, ja vahvistaa samalla kuluttajien luottamusta suomalaista ruuantuotantoa kohtaan. Laki antaa myös tuottajille selkeän viestin siitä, että eläinten hyvinvointia parannetaan jatkuvasti. Samalla turvataan tuotannon kilpailukyky tuontiruokaa vastaan”, Leppä lisää.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Erityisasiantuntija Tiina Pullola p. 0295 162108

Apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen p. 0295 162439

Erityisavustaja Risto Lahti p. 050 5650424

Sähköposti: etunimi.sukunimi@mmm.fi