Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion puhe Suupohjan maatalousoppilaitoksen 100-vuotisjuhlissa

Maa- ja metsätalousministeriö 27.9.2019 16.00
Puhe

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion puhe Suupohjan maatalousoppilaitoksen 100-vuotisjuhlissa Kauhajoella 27.9.2019.

Arvoisat juhlavieraat,

Minulla on kunnia onnitella 100 vuotta täyttävää Suupohjan koulutuskuntayhtymän maatalousoppilaitosta. On hienoa nähdä, että näin moni on päässyt paikalle tähän arvokkaaseen juhlatilaisuuteen. Monet teistä ovat aikanaan opiskelleet täällä, ja tämä paikka tuo varmasti mieleen monia muistoja vuosien takaa.

Suomen ensimmäinen maatalousoppilaitos oli vuonna 1840 perustettu Mustialan maanviljelyskoulu. Maatalousopetuksen alkuaikoina 1800-luvulla oppilaiden perusvalmiudet olivat heikot ja paljon aikaa jouduttiin käyttämään myös lukemisen ja laskemisen opettamiseen. Opetus painottui aluksi perinteisiin miesten töihin eli kasvinviljelyyn, ja vasta vähitellen alettiin antaa koulutusta myös naisille perinteisesti kuuluneessa karjanhoidossa perustamalla karjakkokouluja ja karjanhoitokouluja, nekin aluksi usein vain miehille tarkoitettuina. Seuraavien vuosikymmenten aikana maanviljelyskouluja perustettiin useille paikkakunnille ympäri Suomea. Virolahden Harjuun 1890-luvulla perustettu maamieskoulu oli kuitenkin ensimmäinen, jonka tavoitteena oli nuorten kouluttaminen omien tilojensa hoitajiksi. Muut maatalousalan oppilaitokset painottivat yhä työnjohto-opetusta suurtilojen voudin tehtäviin.

Päivänsankarimme juuret juontavat vuoteen 1914. Kauhajoen maamiesseura sai tuolloin ajatuksen perustaa paikkakunnalle yksivuotinen maamieskoulu, jonka lukuvuosi alkaisi tammikuussa ja loppuisi jouluksi, ja huhtikuusta lokakuun puoleenväliin olisi harjoittelujakso. Maan sekasortoinen tila ja vuoden 1918 tapahtumat kuitenkin lykkäsivät hanketta useilla vuosilla. Kauhajoen maamieskoulu pääsi lopulta avaamaan ovensa 20. lokakuuta 1919. Puitteet olivat nykyiseen verrattuna vaatimattomat: Samana vuonna valmistunut koulun uusi päärakennus sisälsi kaksi luokkahuonetta, johtajan ja puuopettajan asunnot sekä majoituksen kuudelle oppilaalle. Paikalla sijainneen Keski-Kokon tilan vanha päärakennus muutettiin käsityön opetustilaksi ja ruokalaksi. Navetta, sikala, kanala, talli, rehulato ja kalustovaja olivat kaikki saman katon alla uudessa kotieläinsuojassa.

Vastikään itsenäistynyt Suomikaan ei vielä ollut se hyvinvoiva ja tasa-arvoinen maa, jonka nyt tunnemme. Suomi välttyi keväällä 1919 täpärästi nälänhädältä, kun Yhdysvalloista otetulla lainalla hankitut viljantoimitukset alkoivat. Maatiloja oli lähes neljännesmiljoona ja niiden keskikoko alle kymmenen hehtaaria. Maa- ja metsätaloudessa työskenteli noin 70 prosenttia maamme väestöstä. Lypsylehmän keskimääräinen vuosituotos oli reilusti alle 2 000 litraa. Aikakauden yleisin työkone kävi kauralla: Suomen pelloilla rehki kaiken kaikkiaan noin 270 000 hevosta.

Tämän tiedon valossa ei liene liioittelua sanoa, että Suomen maataloudessa viimeisen sadan vuoden aikana tapahtunut kehitys on ollut päätähuimaavaa. Työn tuottavuudessa on tapahtunut valtava harppaus, kun maanviljelyssä on siirrytty ihmisvoimasta ja vetojuhdista traktoreiden käyttöön. Määrätietoinen jalostustyö, kehittyneet torjunta-aineet ja viljelymenetelmät sekä tehokkaampi lannoitus ovat moninkertaistaneet maataloudesta saadun tuotoksen, tarkasteltiin sitä sitten viljelyalalta saatavana satona, maitolitroina tai millä tahansa muulla mittapuulla.

Asutuspolitiikan päättymisestä 1960-luvulla käynnistynyt ja Euroopan unioniin liittymisen jälkeen kiihtynyt rakennemuutos on niin ikään muokannut suomalaista maataloutta ja maaseutua. Maatilojen määrä on vähentynyt ja keskimääräinen tilakoko kasvanut. Markkinalähtöisemmäksi ja vaikeammin ennakoitavaksi muuttunut toimintaympäristö on tehnyt maatiloista yhä suuremmassa määrin liikeyrityksiä. Tilat ovat samaan aikaan monialaistuneet, eli niille on tullut muuta yritystoimintaa perinteisen maatalouden rinnalle.

Myös perinteikäs Suupohjan maatalousoppilaitos on seurannut aikaansa. Koulutila on kasvanut, ja huomio kohdistuu nykyisin kotimaisen ruuan tuottamisen ohella kestävään kehitykseen, luonnonarvojen vaalimiseen sekä ympäristön viihtyisyydestä huolehtimiseen. Myös vahvat työelämäyhteydet ja panostukset robottinavetan ja biokaasulaitoksen rakentamiseen viestivät siitä, että kehityksessä halutaan olla mukana.

Suomen maataloudessa otetut edistysaskeleet ja rakennemuutokseen sopeutuminen ovatkin suurelta osin Teidän ansiotanne, arvoisat kuulijat. Maatalousoppilaitokset ovat paikkoja, joissa tulevat viljelijät ovat ammattitaitoisen henkilökunnan ohjauksessa päässeet omaksumaan viimeisintä maatalousalan tietoa, teknistä ja liiketaloudellista näkökulmaa unohtamatta. Valmistuneet opiskelijat ovat soveltaneet tietoa omilla kotitiloillaan ja vertaisoppimisen kautta levittäneet sitä myös naapureilleen ja tuttavilleen, lisäten siten koko maatalouselinkeinon elinvoimaa kotiseudullaan.

Emme kuitenkaan elä historian loppua, sillä teknologinen ja yhteiskunnallinen murros jatkuu. Digitalisaatio on huomisen arkea myös maatiloilla. Teollisen internetin mahdollisuuksien valjastaminen työkoneisiin säästää rahaa, minimoi ympäristövaikutuksia ja tehostaa tuotantoa – sekä pelloilla että metsissä.

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat globaaleja ongelmia, jotka koskettavat myös meitä suomalaisia. Ilmastonmuutos pakottaa ruuantuotannon varautumaan erilaisiin sää-, eläintauti- ja markkinariskeihin. Maaperän hyvä kasvukunto, vesitalous ja hiilensidontakyky parantavat viljelyominaisuuksia, satovarmuutta ja maatalouden sopeutumista muuttuviin luonnonolosuhteisiin.

Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen on pitkään jatkunut kehityssuunta: Yrittäjätulo heikkenee tilakoon kasvusta huolimatta. Omavaraisuuden kasvattaminen energian, lannoitteiden ja valkuaisrehujen osalta on tärkeää kannattavuuden parantamiseksi. Myös lupaavasti käyntiin lähteneitä vientiponnisteluja on tarkoitus jatkaa. Suomalaisen ruuan tuotantostandardit ovat erittäin korkeat, ja tuotteemme kiinnostavat maailmalla muun muassa puhtautensa ja turvallisuutensa ansiosta.

Hallitusohjelma sisältää nähdäkseni varsin kattavan keinovalikoiman näihin haasteisiin tarttumiseksi. Aiempaa ilmasto- ja ympäristöystävällisempää ruokajärjestelmää rakennetaan uusien viljelytekniikoiden, kuten kosteikkoviljelyn ja biohiilen, käyttöönottoa edistämällä sekä maatalouden vesienhallintaa ajanmukaistamalla. Luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan perinnebiotooppeja, monimuotoisuuspeltoja, alkuperäisrotuja ja -lajikkeita sekä pölytyspalveluita lisäämällä. Valkuaisomavaraisuutta parannetaan jalostuksen ja tuotantokasvivalikoiman laajentamisen avulla. Kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa, elintarvikejalostuksessa, kotimaan kulutuksessa ja viennissä on tarkoitus nostaa.

Ravinteiden kierrätys osana kiertotaloutta on tulevaisuuden ilmastokestävän tuotantojärjestelmän keskiössä. Kaikki arvokkaat ravinteet palautetaan peltoon kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Yksi osanen kiertotalousjärjestelmässä on teidänkin koulussanne oleva biokaasulaitos. Olen iloinen siitä, että tämäkin koulu voi opettaa tulevaisuuden maanviljelijöille kiertotalouden käytäntöjä, tukien samalla omalta osaltaan maatalouden vesiensuojelua ja energiaomavaraisuutta.

On sanomattakin selvää, että tutkimuksella, koulutuksella ja neuvonnalla on läpileikkaava rooli ruokajärjestelmän tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa.  Erityisiä painopistealueita ovat vähähiilisyys ja kilpailukyky. Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu viljelijöiden aseman parantaminen ruokaketjussa, minkä johdosta maatalousyrittäjien koulutuksessa ja neuvonnassa painotetaan talousosaamista sekä markkina-aseman vahvistamista tukevia toimia.

Koetellun tiedon, uusien menetelmien sekä perinteikkään maauskon välittäminen nykyisille ja tuleville polville on myös Suupohjan maatalousoppilaitoksen ydintehtävä. Tulevaisuuteen katsovien nuorten viljelijöiden vastuulle jää opitun vieminen käytäntöön. Te olette muutoksen moottori. Teitä tarvitaan, kenties enemmän kuin koskaan aiemmin.

Uudet työpaikat ovat Suomessa 2000-luvulla syntyneet pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joista yli kolmannes sijaitsee maaseudulla. Ne ovat työllistäjinä ja toiminnan kerrannaisvaikutuksilla ensiarvoisen tärkeitä maaseudun elinvoiman kannalta.

Biotaloudesta on muodostunut näkyvää kasvua Suomen maaseudulle. Myös kiertotalouden ratkaisut, jotka maaseudulla perustuvat vahvasti maa-, metsä- ja kalatalouteen, tarjoavat uusia mahdollisuuksia yrittämiseen. Voin tyytyväisenä todeta, kuinka rohkeimmat ja ennakkoluulottomimmat ovat näihin mahdollisuuksiin jo ehtineet tarttua. Samanaikaisesti luontoon, tilaan ja hiljaisuuteen perustuvien elämysmatkailupalvelujen kehittäminen synnyttää alueille uutta toimeliaisuutta.

Innovointi ei ole paikkaan sidottua, tai ainoastaan kasvukeskusten yksinoikeus. Maaseudun innovaatioiden taustalla on usein käytännön tarve kehittää jotakin tuotetta tai prosessia. Tarvitsemme tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä entistä enemmän suurempaa lisäarvoa ja entistäkin laadukkaampien tuotteiden tuottamista. Näin voimme saada moninkertaisen katteen perustuotteisiin verrattuna. Tuotekehittelyä ja kohdennettua markkinointia tarvitaan kaikilla sektoreilla matkailusta alkaen.

Toimintaedellytysten luominen kasvuhalukkaille maaseutuyrittäjille sekä lupaavien liiketoimintamahdollisuuksien analysointi ja kehittäminen ovat asioita, joiden merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Suomalaisen maaseudun vahvuus on osaamiseen, yrittäjälähtöisyyteen ja uusiutumiskykyyn perustuva yritystoiminta. Te eteläpohjalaiset olette yrittäjyyden mallimaakunta, josta monilla seuduilla olisi paljon opittavaa. Toivon, että eteläpohjalaista yrittäjähenkeä, ylpeyttä ja periksi antamattomuutta vaalitaan koulussanne ja laajemminkin koko Suupohjan alueella. Niillä on suuri merkitys koko Suomen kehitykselle.

Haluan kiittää kutsusta ja vielä kerran lämpimästi onnitella 100-vuotiasta Suupohjan maatalousoppilaitosta, sen nykyisiä ja entisiä opiskelijoita, henkilökuntaa ja kaikkia sidosryhmiä. Nyt on juhlan aika. On ilon, yhteisöllisyyden ja yhteisten kokemusten jakamisen aika. Niiden voimalla syntyvät parhaat ideat ja innovaatiot.

Hyvää suomalaisen maatalouden juhlapäivää.