Maankäytön ilmastovaikutukset otetaan Suomessa vakavasti

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC käsittelee uusimmassa raportissaan maankäyttöä suhteessa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Maankäytön ilmastovaikutukset ja tarvittavat ratkaisut ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, Suomessa tarkastelun keskiössä ovat laajat metsät ja turvemaat.

Metsät kattavat Suomen maapinta-alasta yli 70 prosenttia, ja metsää on viime vuosina siirtynyt rakennetuksi maaksi ja maatalousmaaksi noin 0,1 prosenttia vuodessa. Suomen maa-alasta noin kolmannes on soita ja turvemaita, joiden käytöllä on mineraalimaita suuremmat ilmastovaikutukset. Metsätalouden käytössä turvemaista on noin puolet ja maatalouden käytössä noin kolme prosenttia. Turvepeltojen osuus kaikista pelloista on noin 10 prosenttia, ja metsien puustosta turvemailla kasvaa noin neljäsosa.

Keväällä 2019 päivitetyssä kansallisessa metsästrategiassa painotetaan metsien hoidon ja käytön merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa, ja esimerkiksi suometsien käsittelystä on tarjolla runsaasti tietoa. Suometsien erityistarpeet huomioidaan metsänhoidonsuosituksissa ja metsäammattilaisille on tarjolla aiheesta myös koulutusta. Tutkijat tuottavat lisäksi jatkuvasti uutta tietoa siitä, miten turvemaiden haitallisia vesistö- ja ilmastovaikutuksia voidaan ehkäistä parhaiten. Ilmaston lämpenemiseen liittyviä tuhoja – kuten hyönteistuhoja, kasvitauteja ja metsäpaloja – ehkäistään lisäksi meillä aktiivisesti.

Puuston määrä Suomen metsissä on kasvanut yhtäjaksoisesti viimeisten 50 vuoden ajan. Metsänhoitomenetelmiä monipuolistettiin metsälakia uudistettaessa, ja metsänhoitosuosituksia päivitetään säännöllisesti uuden tutkimustiedon perusteella – viimeksi kesäkuussa peitteisen metsänhoidon ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta. Luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan muun muassa METSO-ohjelmalla ja panostamalla talousmetsien luonnonhoitoon.

Maatalouden ilmastotoimien toimeenpanossa tärkeimpiä välineitä ovat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukitoimet ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tukea saa esimerkiksi talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä, suojavyöhykkeistä, luonnonhoitopelloista ja viljelyn monipuolistamisesta. Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimet tulevat olemaan EU:n maatalouspolitiikassa keskeisiä myös seuraavalla rahoituskaudella.

Maankäyttösektorille tulossa oma ilmasto-ohjelma

Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmassa huomioidaan hyvin maankäyttösektorin merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hallituksen tavoitteena on laatia kokonaisvaltainen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma, jolla edistetään muun muassa metsitystä ja ehkäistään metsän raivaamista muuhun maankäyttöön. Tavoitteena on lisäksi käynnistää kokeiluohjelma hiilensidonnan ja -varastoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi sekä kehittää ja pilotoida maankäyttösektorin hiilikorvausjärjestelmiä. 

Hallitus käynnistää myös tutkimus-, tieto-  ja kehittämisohjelman, jolla tuetaan maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman ja sen osa-alueiden toimeenpanoa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on edistää pitkäikäisten puutuotteiden tuotantoa ja puurakentamista ns. substituutiovaikutuksen vahvistamiseksi. Fossiilisten raaka-aineiden korvaamista uusiutuvilla raaka-aineilla voidaan oikeilla toimilla kasvattaa edelleen.

Hallitusohjelmassa korostetaan, että päästövähennykset toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Ratkaisujen löytämisessä ja toimeenpanossa tarvitaan yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä, mutta ennen kaikkia politiikkatoimia ja ratkaisuja, jotka ottavat huomioon kohteena olevat alueelliset ja paikalliset olosuhteet ja toimijat.

IPCC:n Climate Change and Land -raportti
Kts. myös ympäristöministeriön ja Luonnonvarakeskuksen tiedote 8.8.2019 sekä
elinkeinoministeri Katri Kulmunin ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän blogikirjoitus IPCC-aiheesta

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Erityisasiantuntija Elias Hurmekoski (IPCC:n raportti, metsien ilmastovaikutukset), p. 0295162092
Neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen (maankäytön ilmastovaikutukset yleisesti), p. 029 516 2270
Erityisasiantuntija Milja Keskinen (maatalouden ilmastovaikutukset), p. 029 516 2255
Neuvotteleva virkamies Saara Lilja-Rothsten (ilmastonmuutokseen sopeutuminen), p. 029 516 2060
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mmm.fi