Elinvoimainen ruokajärjestelmä vahvistaa taloutta ja ruokaturvaa – uusi malli auttaa alkuun

Suomessa toteutetussa kokeiluhankkeessa kehitettiin monistettavaksi soveltuva malli elinvoimaisesta ruokajärjestelmästä. Malliin voivat tukeutua esimerkiksi kunnat halutessaan vahvistaa alueensa ruokajärjestelmän ekologista ja taloudellista kestävyyttä.

Vuosina 2017-2018 toteutetun hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö, ja sen tausta oli Suomen kiertotaloustiekartassa, jossa kestävät ruokajärjestelmät ovat yksi painopistealue. Hankkeen tehtävä oli määritellä, mitä alueellinen kestävä ruokajärjestelmä tarkoittaa ja miten sellaista voitaisiin kehittää. Hankkeen toteutti elintarvikealan liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämiseen erikoistunut Invenire Market Intelligence Oy.

– Ruuantuotanto on yksi keskeisimmistä ympäristövaikutusten aiheuttajista maailmassa – sillä on suora kytkös ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöjen rehevöitymiseen. Sillä, missä ja miten ruoka on tuotettu ja jalostettu on taloudellista merkitystä, mutta myös merkitystä ihmisten terveyden, tasa-arvon toteutumisen ja alueiden elinvoimaisuuden kannalta, toteaa neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä

– Silti ruokajärjestelmämme malli on monilta osin edelleen sellainen, joka hukkaa ravinteita, energiaa ja materiaaleja, tuottaa negatiivisia ympäristövaikutuksia, jakaa taloudellisen arvon epäreilusti ketjussa eikä toimi yksilön ehdoilla.

Hanke osoitti, että pelkkä ruokajärjestelmän rakenteiden ja toiminnan tarkasteleminen ei riitä. Kestävyys lähtee siitä, että tunnistetaan ja tunnustetaan ruokajärjestelmällä olevan paljon muutakin arvoa kuin vain tuottaa ruokaa mahdollisimman paljon, tehokkaasti ja edullisesti. Ruokajärjestelmä voi – ja sen pitäisi – myös esimerkiksi tuottaa positiivisia ympäristövaikutuksia sekä vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen välisiä siteitä. Tällaisia ovat tulevaisuuden elinvoimaiset ruokajärjestelmät.

– Avain ruokajärjestelmien kehittämiseen löytyy yksilöistä. Jokainen meistä syö joka päivä ruokaa, ja jo sitä kautta olemme kaikki automaattisesti osa ruokajärjestelmää, ruokakansalaisia. Järjestelmät ja rakenteet eivät muutu itsestään vaan muutokseen tarvitaan tässäkin tapauksessa tekijöitä. Tätä on aktiivinen ruokakansalaisuus, toteaa hankkeen vetäjä Johanna Tanhuanpää Invenirestä.

Ruokakansalaisen rooli ei rajoitu kuluttamiseen. Ruokakansalaisuutta voi toteuttaa ruuan tuottajana ja valmistajana tai vaikka poliittisena päätöksentekijänä tai tutkijana. Aktiivisen ruokakansalaisuuden ytimessä on yksilön ymmärrys ruokajärjestelmästä, halu kehittää sitä kestäväksi ja kyky tunnistaa omia monipuolisia mahdollisuuksiaan toimia, yhdessä muiden kanssa.

Suomessa toteutetussa hankkeessa kehitetty malli on julkaistu Hungry for Åland -verkkokurssin ja pelikirjan muodossa englanniksi. Kestävän ruokajärjestelmä malliin voi tutustua myös suomeksi ja englanniksi julkaistujen podcastien kautta.

Lisätietoja:
Johanna Tanhuanpää, Invenire Market Intelligence Oy, johanna.tanhuanpaa(at)invenire.fi, p. 040 8228 140
Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö, birgitta.vainio-mattila(at)mmm.fi, p. 040 508 3437

• Verkkosivusto: http://www.hungryforaland.fi
• Verkkokurssi: https://invenire.teachable.com/p/how-to-create-your-own-thriving-food-system
• Pelikirja: https://invenire.teachable.com/p/playbook-for-thriving-food-systems
• Podcast-jaksot: https://soundcloud.com/user-468412170