EU-viljelijätukien tukitasoja ja -ehtoja vuodelle 2026

Valtioneuvosto hyväksyi asetukset, joissa säädetään perustulotukea, uudelleenjakotulotukea, nuorten viljelijöiden tulotukea, ekojärjestelmätukea, luonnonhaittakorvausta sekä ei-tuotannollisia investointeja koskevista ehdoista ja alustavista tukitasoista vuodelle 2026.

Muutoksia ekojärjestelmätuen ehtoihin  

Ekojärjestelmätuen talviaikaisen kasvipeitteen kevään säilytyspäivämäärä aikaistuu. Talviaikainen kasvipeite on jatkossa säilytettävä 31.3. saakka. Kasvukauden alkaminen on aikaistunut etenkin eteläisessä Suomessa, ja muutos mahdollistaa viljelytoimenpiteiden aloittamisen tarkoituksenmukaiseen ajankohtaan kevään edetessä.  

Ekojärjestelmätuen luonnonhoitonurmilla ja viherlannoitusnurmilla syyskylvöisten kasvien kylvö ja kylvöön liittyvä lannoittaminen ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on jatkossa sallittua toisen vuoden tai sitä vanhemmille kasvustoille 15. päivästä heinäkuuta alkaen. Vastaava päivämäärä oli aikaisemmin 1. elokuuta. Muutoksen myötä viljelijällä on enemmän aikaa kylvää syyskylvöisiä kasveja.   
 
Luonnonhoitonurmilla ja viherlannoitusnurmilla sallitaan kasvinsuojelu pesäketorjuntana vaikeissa rikkakasvitilanteissa. Vastaava muutos tehtiin viime vuonna monimuotoisuuskasveihin. Muutoksen tavoitteena on ehkäistä vaikeasti torjuttavien vieraslajien ja rikkakasvien leviäminen laajemmalle ja kannustaa viljelijöitä puuttumaan mahdollisiin rikkakasviongelmiin ajoissa. 

Luonnonhoitonurmien ja viherlannoitusnurmien niittovaatimusta täsmennettiin. Kasvusto on niitettävä vuonna 2026, jos niittoa ei ole havaittu 2025 vuoden osalta pinta-alamonitoroinnissa, paitsi jos tuenhakija voi osoittaa paikkatiedon sisältävällä valokuvalla niittäneensä alan vuonna 2025. Niittovaatimuksen sisältö ei muuttunut.  
Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvit-toimenpiteen kasvuston laatuvaatimusta tiukennettiin. Monimuotoisuuskasvien siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle niin, että niistä muodostuu peittävä kasvusto.  

Perustulotuen, uudelleenjakotulotuen, nuorten viljelijöiden tulotuen sekä ekojärjestelmän ehdot pysyvät muuten ennallaan. 

Muutoksia aktiivisen maataloustoiminnan todistamiseen 

Aktiiviviljelijän maataloustoiminnan todistamiseen tehtiin pieni tarkennus asiakirjojen osalta. Asiakirjojen on aiempaa selkeämmin osoitettava, että tuenhakijan tarkoituksena on tuottaa tai hän on tuottanut maataloustuotteita. 
 
Kuten tähänkin asti on ollut, tuenhakija on aktiiviviljelijä, jos   
•    hän on saanut edellisenä tuenhakuvuonna EU:n suoria tukia enintään 5 000 euroa TAI 
•    hänen maatilansa rekisteröity päätoimiala liittyy maatalouden harjoittamiseen ja hän on arvonlisäverovelvollinen alkutuottajana TAI 
•    maataloustoiminnan harjoittaminen todistetaan muilla asiakirjoilla. 
 
Tehty muutos koskee heitä, jotka osoittavat asiakirjojen avulla olevansa aktiiviviljelijä. Asetuksessa säädetään nyt aiempaa tarkemmin, millaisilla yksinomaan maataloustuotantoon liittyvillä asiakirjoilla viljelijä voi osoittaa olevansa aktiiviviljelijä. Esimerkiksi maataloustuotteiden myynnistä tai maatalouden tuotantopanosten ostoista saaduilla tositteilla voi todistaa olevansa aktiiviviljelijä. Puolestaan kotitarveviljelyyn liittyviä kustannuksia ei hyväksytä todisteiksi, ja polttoaineiden hankintamenojen osalta voi usein olla vaikeaa liittää ne yksiselitteisesti maataloustuotantoon. Asiakirjat on aiempien vuosien tapaan toimitettava vuosittain. Aktiiviviljelyksi katsotaan kuitenkin myös maatalousmaan säilyttäminen, kuten tähänkin asti. 

Perustulotuen, uudelleenjakotulotuen, nuorten viljelijöiden tulotuen ja ekojärjestelmätuen alustavat tukitasot vuodelle 2026

Perustulotuen alustava tukitaso AB-tukialueella on 141 euroa hehtaarilta ja C-tukialueella 120,88 euroa hehtaarilta. AB-alueella tuki on euron ja C-alueella noin 0,3 euroa hehtaarilta korkeampi kuin vuonna 2025. Perustulotukeen käytetään enintään 297,70 miljoonaa euroa. Tätä tukimuotoa voivat saada kaikki aktiiviviljelijät.  

Uudelleenjakotulotuen tukitaso on 21,50 euroa hehtaarilta koko maassa. Tuki on 0,6 euroa hehtaarilta korkeampi kuin vuonna 2025. Uudelleenjakotulotukeen käytetään enintään 26,2 miljoonaa euroa. Tätä tukimuotoa voivat saada kaikki aktiiviviljelijät, jotka ovat oikeutettuja perustulotukeen. Tukea maksetaan tilakohtaisesti enintään 50 hehtaarille. 
  
Nuorten viljelijöiden tulotuen tukitaso on 100 euroa hehtaarilta. Tuki on 0,5 euroa hehtaarilta korkeampi kuin vuonna 2025. Tukea voi saada tilakohtaisesti enintään 150 hehtaarille.  Nuorten viljelijöiden tulotukeen käytetään enintään 13,1 miljoonaa euroa.  

Ekojärjestelmän alustavat tukitasot ovat talviaikaisessa kasvipeitteessä 40 euroa, luonnonhoitonurmissa 55 euroa, viherlannoitusnurmissa 100 euroa ja monimuotoisuuskasveissa 210 euroa hehtaarilta. Talviaikaisessa kasvipeitteessä tuki on sama kuin viime vuonna. Luonnonhoitonurmissa tuki on 10 euroa hehtaarilta ja monimuotoisuuskasveissa 60 euroa hehtaarilta viime vuotta alempi. Toisaalta viherlannoitusnurmissa tuki on 20 euroa hehtaarilta korkeampi kuin vuonna 2025.  Ekojärjestelmän toimenpiteisiin käytetään yhteensä enintään 86 miljoonaa euroa. 

Tukivuoden 2025 tukitasot on julkaistu MMM:n 27.11.2025 tiedotteessa. 

EU- rahoitteisten suorien tukien lopulliset tukitasot säädetään vuoden 2027 touko-kesäkuussa ennen tukien loppuerien maksua. Lopulliset tukitasot asettuvat Suomen CAP-suunnitelmassa asetettujen minimi- ja maksimitukitasojen välille.

Pellon hallinta-aika luonnonhaittakorvauksessa

Luonnonhaittakorvauksen saamisen edellytyksenä on kasvukaudesta 2026 alkaen, että korvauksen maksun perusteena oleva ala on tuenhakijan hallussa päätukihaun päättymisestä viimeiseen muutospäivään saakka. Muutoksen tavoitteena on varmistaa EU-sääntöjen lähtökohdasta, että tuet kohdentuvat viljelystä vastaaville tuenhakijoille. Pellon hallinta-aikavaatimusta tarkennetaan kaikkien pinta-alaperusteisten tukien osalta. Pellonhallintavaatimus on tärkeä osa EU:n petoksentorjuntaa.

Kosteikkoinvestointeihin voi sisällyttää myös suunnittelukustannukset

Ei-tuotannollisten investointeja koskevan asetusmuutoksen myötä investointihanke voi jatkossa koskea myös aiemmin perustetun kosteikon tai turvepellosta suon kaltaiseksi alueeksi muutetun kohteen laajentamista. Muutoksen myötä investointihankkeen kohtuulliset suunnittelukustannukset ovat jatkossa korvattavia kustannuksia.  
 
Linkit asetuksiin

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: 
 
Erityisasiantuntija Johanna Auer, p. 029 5162128 (ekojärjestelmätuki) 

Neuvotteleva virkamies Heini Lehtosalo (luonnonhaittakorvaus, ei-tuotannolliset investoinnit) 

Erityisasiantuntija Pekka Pihamaa, p. 029 5162289 (perustulotuki, uudelleenjakotulotuki ja nuorten viljelijöiden tulotuki, aktiiviviljelijä) 

Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska, p. 029 5162248 

Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi(at)gov.fi