Maa- ja metsätalousministeriö kannustaa vaikuttamaan komissioon hyljetuotteiden kaupan sallimiseksi
Euroopan unionin komissio avasi kyselyn hyljetuotteiden kauppaa koskevan EU-lainsäädännön toimivuudesta. Maa- ja metsätalousministeriö kannustaa sidosryhmiä hyödyntämään tilaisuutta tulla asiassa kuulluksi.
Maa- ja metsätalousministeriö tervehtii tyytyväisenä EU:n komission aloitetta tarkastella hyljekauppakiellon tarkoituksenmukaisuutta ja sitä koskevan lainsäädännön vaikutuksia.
Suomi on tuonut jo aikaisemmin esille Euroopan komissiolle huolensa hyljetuotteiden kaupan kieltämistä koskevan EU-lainsäädännön haitallisista vaikutuksista. Hylkeiden hyödyntäminen pienimuotoisessa kaupallisessa toiminnassa hyljekantoja vaarantamatta kuului kauan suomalaiseen metsästyskulttuuriin.
Hyljekantojen kasvu on Itämerellä jatkunut tasaisena. Laskentojen perusteella hallin eli harmaahylkeen kokonaiskannaksi Itämeressä on arvioitu noin 57 500–76 700 yksilöä. Kantakasvun on arvioitu olevan keskimäärin reilut 5 % vuodessa. Itämeren norppia on arvioitu olevan pelkästään Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella yli 20 000 yksilöä. Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin vajaat 5 prosenttia vuodessa 2010-luvun alkupuoliskolle asti, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana laskentatulos on vaihdellut voimakkaasti laskennanaikaisista jääolosuhteista johtuen.
Hylkeiden määrän kasvu on aiheuttanut haasteita rannikkokalastukselle Suomessa ja myös muissa Itämeren maissa. EU-lainsäädännön haitalliset vaikutukset ovat näkyneet myös niissä maissa, joista alkuperäiskansojen harjoittamasta metsästyksestä peräisin olevia hyljetuotteita on aiemmin saanut tuoda poikkeuksen turvin EU:n markkinoille.
Hallitusohjelman tavoitteena on, että hylkeiden metsästystä merialueilla tehostetaan vaelluskalakantojen turvaamiseksi ja ammattikalastajien toimintaedellytysten parantamiseksi. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus toimii aktiivisesti Euroopan unionissa, jotta Suomi saa poikkeusluvan hyljetuotteiden kaupalliseen hyödyntämiseen.
Suomalaiseen metsästysperinteeseen kuuluu saaliin kunnioittaminen ja hyödyntäminen kokonaisuudessaan. Kotitarve on niin pieni, että hyljetuotteiden kaupallinen hyödyntäminen on välttämätön edellytys hylkeen metsästäjien osallistumiseksi vaelluskalakantojen ja ammattikalastajien toimintaedellytysten turvaamiseen.
”Komission kysely on myönteinen avaus tarkastella EU-lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia. Olemme varautuneet tarvittaessa aktiiviseen vaikuttamistyöhön hallitusohjelman kirjausten mukaisesti, jotta komission kysely johtaisi tarvittaviin muutoksiin EU-lainsäädännössä. Tulemme seuraamaan asiaa tarkasti”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa.
Maa- ja metsätalousministeriö kehottaakin sidosryhmiä olemaan aktiivisia, tarttumaan mahdollisuuteen ja vaikuttamaan Euroopan yhteiseen hyljetuotteiden kauppaa koskevaan politiikkaan. Kannanottopyyntö ja kyselylomake on komission sivuilla. Vastausaikaa EU:n kyselyssä on keskiviikkoon 7.8.2024 asti. Komissio arvioi saamansa palautteen pohjalta tarvetta muuttaa EU-lainsäädäntöä.
Linkit
Hyljetuotteiden kauppa – EU:n sääntöjen toimivuustarkastus (europa.eu)
