Hyppää sisältöön
Media

MMM 2018: Kilpailukykyistä ruokaa ja kestävää luonnonvarojen käyttöä

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 10.8.2017 10.55
Tiedote

Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2018 toiminnan painopisteitä ovat entistä kilpailukykyisempi maa- ja elintarviketalous sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Keinovalikoimaan kuuluvat biotalous, tehokas kierrätys ja puhtaat ratkaisut.

Hallinnonalalle ehdotetaan ensi vuodeksi määrärahoja noin 2,6 miljardia euroa. Budjettiesityksessä määrärahat kasvavat runsaat 17 miljoonaa euroa tämän vuoden talousarvioon verrattuna.

Tulokertymäarvio vuodelle 2018 on 854 miljoonaa euroa, mikä on noin 32 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Muutos johtuu pääosin EU:lta saatavan tulokertymän vähennyksestä.

Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 69 prosenttia (1 795,8 milj. euroa), maaseudun kehittämisen 16 prosenttia (415,5 milj. euroa), luonnonvaratalouden 8 prosenttia (198,0 milj. euroa), hallinnon ja tutkimuksen viisi prosenttia (132,1 milj. euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen kaksi prosenttia (53,6 milj. euroa) ja Metsähallituksen vajaa prosentti (6,5 milj. euroa).

Biotaloutta ja maaseudun elinvoimaa

Maa- ja elintarviketalouden määrärahoilla parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyistä kasvua sekä varmistetaan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus.

Toimialueen määrärahat pienenevät nettomääräisesti vajaalla 39 miljoonalla eurolla, mikä johtuu pääosin lisääntyneistä luonnonhaittakorvausten säästöistä kehyskauden mukaisesti sekä maaseutuohjelman suunnitelman mukaisesta etenemisestä.

Määrärahojen mitoituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman strategisen painopistealueen Biotalous ja puhtaat ratkaisut kärkihankerahoituksena 49 milj. euroa (30 milj. euroa vuonna 2017) siirtona Maatilatalouden kehittämisrahastoon. Lisäksi 1,5 milj. euroa (2,5 milj. euroa vuonna 2017) suunnataan vientiä ja kotimaisten elintarvikkeiden käyttöä edistäviin toimiin.

Maaseudun kehittämisen määrärahojen ensisijaisena tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen ja elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Tavoitteita tuetaan muun muassa maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisiä välineitä ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sekä työ, joka tehdään maaseutupolitiikan neuvostossa ja saaristoasiain neuvottelukunnassa.

Toimialueen määrärahat kasvavat 43 miljoonalla eurolla maaseutuohjelman toimeenpanon etenemisen mukaisesti ja korkotukimenoihin varatun määrärahan lisäyksestä johtuen.

Kestävyys vahvistaa kilpailukykyä

Luonnonvaratalouden määrärahoilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla. Luonnonvaratalouteen kuuluvat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat.

Toimialueen määrärahat kasvavat nettomääräisesti runsaalla 3 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät lisäykset kohdistuvat Metso-ohjelman rahoitukseen ja kalatalouden edistämiseen. Toisaalta määrärahat vähenevät muun muassa Suomen metsäkeskuksen valtionavussa sekä Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeiden etenemisen mukaisesti.

Hallinnon ja tutkimuksen määrärahoilla varmistetaan hallinnonalan merkittävimmän tutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen toiminta. Toimialueen määrärahat lisääntyvät 4 miljoonalla eurolla johtuen hallinnonalan tuottavuutta lisääviin hankkeisiin varatusta rahoituksesta.

Paikkatieto uusien palvelujen perustana

Maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen määrärahoilla tuotetaan kiinteistö- ja maastotietoja. Niihin perustuvia paikannus- ja paikkatietoja hyödynnetään yhä laajemmin turvallisuuden lisäämisessä, elinkeinoelämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat siten yhä selvemmin palvelutuotantoa. Mobiiliteknologian ja muiden innovatiivisten ratkaisujen käyttö yleistyy loppukäyttäjien sovelluksissa.

Toimialueen määrärahat lisääntyvät nettomääräisesti vajaalla 5 miljoonalla eurolla johtuen pääosin digitaalisuutta edistävän rahoituksen lisäyksestä Maanmittauslaitokselle. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaa osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. Tietovarantojen avaamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä

erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 5650424, etunimi.sukunimi@mmm.fi

talousjohtaja Jukka Nummikoski, p. 0295 162022, etunimi.sukunimi@mmm.fi