Pohjois-Karjalassa on uskoa maaseutuyrittämiseen, vaikka haasteitakin on
Viime vuosikymmeninä dramaattisesti supistunut maatilojen määrä ei vienyt uskoa Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin. Uskoa tulevaisuuteen on. Asiaa pohdittiin Joensuussa seminaarissa 22. helmikuuta.
Suurena huolenaiheena pidettiin yleisesti maataloustuotannon ja -jalostuksen siirtymistä Länsi- ja Etelä-Suomeen. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tosin puheenvuorossaan mainitsi, että Pohjois-Karjalan tilanne jalostuksen osalta on silti parempi kuin hänen kotimaakunnassaan Lapissa.
Koronapandemian myötä maaseudun ja maatalouden arvostus on nousussa. Myös huoltovarmuuden merkityksestä puhuttiin seminaarissa. Yritystoimintaa kehittämällä ja monipuolistamalla sekä yrittäjyyttä kasvattamalla voidaan jatkossakin lisätä maaseudun elinvoimaa.
Seminaarissa luotiin katsaus maatalouden ja maaseudun kehityskulkuun Pohjois-Karjalassa. Lisäksi pohdittiin, mitä tulevaisuus CAP27 -ohjelman myötä tuo tullessaan. Niistä kertoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Ehkäpä seminaarin odotetuimman puheenvuoron piti maaliskuun alussa eläkkeelle jäävä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen. Monessa mukana ollut Tahvanainen piti puheenvuorossaan katsauksen Pohjois-Karjalan maaseudun muutoksiin neljänkymmenen vuoden ajalta. Maatilojen määrä on ajanjaksolla vähentynyt merkittävästi (13 884 kpl -> 2 032 kpl) samalla kun tilojen keskimääräinen koko on kasvanut (8,38 ha -> 42,3 ha). Tilojen tuottavuus on kasvanut merkittävästi ja kasvaa yhä, kuten myös Tahvanaisen seuraaja, johtava asiantuntija toimiva Timo Tanskanen kertoi puheenvuorossaan.
Koronapandemian myötä maaseudun ja maatalouden arvostus on nousussa. Myös huoltovarmuuden merkityksestä puhuttiin seminaarissa. Yritystoimintaa kehittämällä ja monipuolistamalla sekä yrittäjyyttä kasvattamalla voidaan jatkossakin lisätä maaseudun elinvoimaa.
Katso Pohjois-Karjalan maaseutu ennen, nyt ja tulevaisuudessa –seminaarin esitykset tästä.
