Selvitys: EU:n politiikkatoimilla puunkorjuun kustannuksia ja työvoimatarvetta lisäävä vaikutus
EU:ssa valmistelussa olevilla metsiin liittyvillä politiikoilla voi olla merkittäviä vaikutuksia puunkorjuuseen, korjuukustannuksiin sekä kalusto- ja työvoimatarpeeseen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) skenaariotarkastelu EU-politiikkatoimien aiheuttamista mahdollisista muutoksista metsien käyttöön ja hoitoon osoitti, että muutokset aiheuttaisivat puunkorjuuseen 28–117 miljoonan euron lisäkustannuksen, mikäli teollisuuden puuntarve ja hakkuukertymät pysyvät nykytasolla. Korjuukaluston ja koneenkuljettajien tarve kasvaisi 2–15 prosenttia.
Luken toteuttaman politiikka-analyysin perusteella useat EU:ssa valmistelussa olevat metsiin liittyvät politiikkatoimiehdotukset vaikuttavat toteutuessaan metsien käyttöön ja metsänhoitotapoihin. Monimuotoisuuden lisääminen, maaperävaikutusten minimointi, hiilinielujen ja -varastojen kasvattaminen sekä avohakkuiden vähentäminen ja jatkuvan kasvatuksen osuuden lisääminen ovat esillä monissa aloitteissa. ”Puunkorjuussa muutokset näkyisivät työmaakoon pienenemisenä, vuotuisten korjuuviikkojen vähenemisenä, jatkuvan kasvatuksen korjuutapojen lisääntymisenä sekä korjuutyön aputoimintojen vaatiman ajanmenekin kasvamisena”, Luken erikoistutkija Antti Mutanen toteaa.
”Maa- ja metsätalousministeriö halusi selvittää EU-politiikkojen vaikutuksia suomalaiseen puunkorjuuseen. On tärkeää, että metsäalalla pystytään ennakoimaan tulevien muutoksien vaikutuksia. Lukelta tilatussa hankkeessa kehitettiin korjuukustannusvaikutusten arviointia varten laskentatyökalu ja kolme korjuuyrittäjien toimintaympäristön muutosta kuvaavaa tulevaisuuden skenaariota, ministeriön metsä- ja biotalousyksikön päällikkö Erno Järvinen avaa.
Toteutuessaan muutokset puunkorjuuseen voivat olla merkittäviä
EU-politiikkojen vaikutukset puunkorjuun kustannuksiin olivat tarkastelluista suuralueista suurimmat Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan muodostamalla alueella, jossa skenaariosta riippuen kustannukset kasvaisivat 4–16 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Koko Suomen tasolla puunkorjuun lisäkustannukset arvioitiin 28–117 miljoonaksi euroksi nykytilanteeseen verrattuna. Samanaikaisesti ja olettaen että ainespuun hakkuut pysyisivät aiempien vuosien tasolla, tarkasteltavasta skenaariosta riippuen tulokset osoittavat 2–15 prosentin lisätarvetta korjuukalustolle ja koneenkuljettajille.
Luken erikoistutkija Kari Väätäinen näkee, että korjuun kausivaihtelun lisääntymisen takia merkittävä osa työvoiman lisätarpeesta kohdistuisi talviajalle. ”Tämä hankaloittaa edelleen kuljettajarekrytointia, sillä pula ammattitaitoisista metsäkoneenkuljettajista on tälläkin hetkellä suuri. Puunkorjuun lisäksi EU-politiikkojen mahdolliset kustannusvaikutukset kohdistuvat koko puunhankintaan ja hankintalogistiikkaan.”
Useiden metsiin liittyvien EU-politiikkatoimien käsittely on edelleen kesken, ja lopulliset muotoilut ja tulkinnat ovat selkiytymättä. Yhteistä eri politiikoille kuitenkin on, että metsien käsittelyä pyritään ohjaamaan aiempaa luonnonläheisempään ja pienipiirteisempään suuntaan. ”Muutoksesta syntyy eittämättä kustannuksia nykytilanteeseen verrattuna, ja kustannusten suuruusluokka sekä kustannusten jako arvoketjussa on hyvä tunnistaa päätöksenteossa”, Antti Mutanen sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Konekustannuslaskennan laskentamallin kehittäminen -hankkeessa Luonnonvarakeskus tarkasteli metsien käyttöön liittyviä EU-politiikkoja painottuen tekijöihin, jotka mahdollisesti vaikuttavat puunkorjuun kustannuksiin. Tästä johdetuilla tulevaisuuden toimintaympäristöskenaarioilla ja hankkeessa laaditulla puunkorjuun systeemianalyysimallilla laskettiin kustannus- ja suoritevaikutukset suomalaisessa puunkorjuussa.
Lisätietoja:
- Erikoistutkija Kari Väätäinen, Luke, kari.vaatainen@luke.fi
- Erikoistutkija Antti Mutanen, Luke, antti.mutanen@luke.fi
- Tutkimuspäällikkö Johanna Routa, Luke, johanna.routa@luke.fi
- Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Erno Järvinen, maa- ja metsätalousministeriö, erno.jarvinen@gov.fi
