Strategia linjaa soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä
Soiden ja turvemaiden kestävälle ja vastuulliselle käytölle on määritelty periaatteet. Soiden luonnontilaa merkittävästi muuttava toiminta kohdennetaan jatkossa jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja turvemaille. Näin linjaa soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa valmistellut työryhmä, joka luovutti tänään ehdotuksensa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle.
Työryhmän mukaan kestävällä ja vastuullisella käytöllä sovitetaan yhteen soiden ja turvemaiden käytön eri tavoitteet siten, että soiden käytöstä ja suojelusta saadaan merkittävä yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ekologinen hyöty. Strategia kattaa maa- ja metsätalouden, turvetuotannon, energia- ja ympäristöturpeen käytön sekä moni- ja virkistyskäytön. Kestävän käytön edellytyksenä on haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen.
Strategiassa työryhmä esittää kestävän ja vastuullisen käytön edistämiseksi sekä toimialakohtaisia että soiden ristiriitaisia käyttötavoitteita yhteen sovittavia keinoja. Keskeinen yhteensovittamisen väline on työryhmän kehittämä luonnontilaisuusasteikko, jonka avulla soiden ja turvemaiden luonnontilaa muuttava käyttö voidaan kohdentaa luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille.
Suoluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi työryhmä ehdottaa laadittavaksi suoluonnon suojelun ja ennallistamisen pitkän aikavälin ohjelman. Vuoden 2013 loppuun mennessä valmistuvaksi suunniteltuun ja vuoteen 2025 mennessä toteutettavaan ohjelmaan sisältyisi muun muassa puustoisten soiden suojelun tehostaminen, toimia uhanalaisten ja harvinaisten suotyyppien turvaamiseksi ja palauttamiseksi sekä nykyisten suojelualueiden tilan parantamisen. Lisäksi esitetään edistettäväksi luonnonsuojelu- ja metsälain mukaista luontotyyppisuojelua.
Osalla turvetuotantoon hankituista soista on luonnontilansa säilyttäneinä alueina huomattava merkitys myös suoluonnon suojelulle. Valtio ja turvetuottajat ovat käynnistäneet toimet näiden soiden vaihtamiseksi suojelualueeksi.
Strategiassa nostetaan esille turpeen merkitys Suomelle kotimaisena energialähteenä ja ympäristöturpeen monipuoliset hyödyt. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi turvetuotanto esitetään kohdennettavaksi helmikuun 2011 alusta alkaen strategiassa esitetyn luonnontilaisuusasteikon mukaisesti luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille.
Työryhmän mukaan suometsien kannattavuutta sekä suometsistä saatavan puun markkinoille tuloa tulee edistää muun muassa kehittämällä suometsiin soveltuvaa teknologiaa ja menettelytapoja. Metsälain uudistuksessa on työryhmän mielestä parannettava edellytyksiä suoluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen sekä edistettävä metsänomistajien mahdollisuuksia tehdä suometsäkohteen hakkuita omien tavoitteidensa mukaisesti. Lisäksi hakkuun jälkeistä uudistamisvelvoitetta tulee väljentää tai poistaa se silloin, kun seuraavan puusukupolven kasvattaminen ei ole kannattavaa tai kun metsänomistajan tavoitteena on muun muassa luonnon monimuotoisuuden hoito.
Turvepeltojen kivennäismaiden peltoja suurempia kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistökuormitusta esitetään vähennettäväksi viljely- ja ojitusmenetelmiä kehittämällä. Peltojen raivaamisesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta pyritään pienentämään raivauspainetta vähentämällä. Tämän odotetaan onnistuvan esimerkiksi edistämällä lannan prosessointia ja jalostusta.
Soiden ja turvemaiden vesistökuormituksen vähentämiseksi ja hallitsemiseksi strategiassa korostetaan vastikään hyväksyttyjen alueellisten vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa. Soiden ja turvemaiden käytön ilmastovaikutukset muodostavat monimutkaisen ja huomattavia epävarmuuksia sisältävän kokonaisuuden. Ohjaamalla soita muuttava käyttö ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille voidaan edesauttaa luonnontilaisten soiden säilymistä hiilivarastoina.
Luonnontilaisuusasteikon lisäksi yhteen sovittavina keinoina strategiassa esitetään maakuntakaavoituksen vahvistamista, vapaaehtoisen tilusjärjestely- ja vaihtomaa- mekanismin kehittämistä sekä turvemaiden tilinpidon luomista. Tilusjärjestely- ja vaihtomaamekanismi ohjaa turvetuotannon maanhankinnan kohdentumista luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Soiden ja turvemaiden tilinpidon tavoitteena on saada kattavampaa tietoa suoluonnosta ja -luonnonvaroista toimijoiden hyödynnettäväksi. Työryhmä esittää, että jatkossa myös alle kymmenen hehtaarin turvetuotantohankkeet tulevat luvanvaraisiksi.
Suomen soiden ja turvemaiden pinta-ala on 9,3 miljoonaa hehtaaria, mikä on noin 29 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Tästä alasta metsätalouskäytössä on 6,3 miljoonaa hehtaaria, josta pääosa on ojitettu. Viljelykäytössä on tällä hetkellä noin 0,3 miljoonaa hehtaaria suota ja turvemaata. Luonnonsuojelualueilla soita on noin 1,2 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotannossa ja siihen varattuna on noin 0,07 miljoonaa hehtaaria.
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi on saatavilla maa- ja metsätalousministeriön Internet-sivuilta: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/suojaturvemaat.html.
Lisätietoja:
ympäristöjohtaja Veikko Marttila, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 040 5132119
luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen, ympäristöministeriö, puh. 0400 143 931
ylitarkastaja Aimo Aalto, työvoima- ja elinkeinoministeriö, puh. 010 606 4793
ympäristöylitarkastaja Jaana Kaipainen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 040 8015277
tutkija Aino Rekola, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 040 8015278
