Valkohäntäpeuran vahtimismetsästys alkaa 1.9. – Tavoitteena pysäyttää kannan kasvu

Valkohäntäpeuran vahtimismetsästys alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä. Ajo- ja koirametsästys on sallittu syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Tavoitteena on pienentää kantaa ja torjua siten vahinkoja liikenteessä ja viljelyksillä. Myös hirven ja metsäkauriin metsästys alkavat syyskuun alussa.

Valkohäntäpeuroja on erityisen paljon Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa myös tapahtuu runsaasti peurakolareita. Kolareita tapahtuu erityisesti peurojen kiima-aikana loka-marraskuussa, jolloin ne liikkuvat tavallista laajemmalla alueella. Myös hirvikolareita on syksyllä runsaasti. Hirven kiima-aika on syys-lokakuussa, jolloin ne myös siirtyvät talvilaitumille.

– Kannustan metsästäjiä pyytämään valkohäntäpeuraa ja muita hirvieläimiä aktiivisesti heti kauden alussa, jotta kanta saadaan pienemmäksi ennen syksyn pimeitä iltoja ja korkean kolaririskin aikaa. Kantaa leikkaamalla voidaan myös vähentää maa- ja metsätaloudelle aiheutuvia vahinkoja. Haluan kiittää metsästäjiä siitä, että he ovat jälleen anoneet ennätysmäärän pyyntilupia, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. 

Valkohäntäpeurakanta on kasvanut edelleen ja sen myötä myös kolareiden ja maatalousvahinkojen määrä. Metsästäjät ovat jo useina vuosina saaneet saaliiksi sellaisen määrän valkohäntäpeuroja, että kannan kasvun olisi pitänyt pysähtyä. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio on kuitenkin tarkentunut ja alkuperäinen arvio tarvittavasta saalismäärästä on osoittautunut liian pieneksi. 

Tänä metsästysvuonna valkohäntäpeuraa saa pyytää ajavalla koiralla 15.2. saakka. Myös keinovalon ja pimeänäkötähtäinten käyttöön voi hakea Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa tiheillä peura-alueilla. Tämä helpottaa vahtimismetsästystä sulan maan aikaan. Ilman poikkeuslupaa nämä menetelmät ovat valkohäntäpeuran metsästyksessä kiellettyjä. 

– Esimerkiksi laajalle alueelle Lounas-Suomeen on myönnetty poikkeuslupa keinovalon ja pimeänäkötähtäinten käyttöön. On hienoa, että tätä laissa olevaa mahdollisuutta on hyödynnetty. Vaikka tuleva talvi olisi vähäluminen, mahdollisuudet ennätyssaaliiseen ja kannan pienentämiseen ovat selvästi paremmat kuin aiemmin, Leppä toteaa. 

Myös ravintohoukuttelu on välttämätön keino tehostaa valkohäntäpeuran metsästystä, mutta mittavasta ruokinnasta tulee luopua, jotta se ei lopulta vain vahvista kantaa ja vähennä luontaista kuolleisuutta.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 0295 162 432, jussi.laanikari(at)mmm.fi
Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)mmm.fi