MITKO

Lähtökohdat

Ministeriön ja hallinnonalan virastojen tietohallintoa ohjaavat lainsäädäntö ja erilaiset julkisen hallinnon tietohallintoa koskevat ohjeet ja linjaukset. Valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisen jälkeen ministeriön tietohallinto keskittyy entistä selkeämmin hallinnonalan tieto-hallintoyhteistyöhön, kokonaisarkkitehtuurityöhön ja tietoturvallisuuden kehittämiseen.

Tietohallintolain (10.6.2011/634) 4 §:ssä on määri-telty kunkin ministeriön tehtäväksi ohjata toimi-alansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä ottaen huomioon tietohallintolaissa säädetyt tarkoitukset ja velvoitteet. Keskeinen tietohallintolain määrittelemä kehittämismenetelmä on ns. kokonaisarkkitehtuurityö.

Julkisuuslaissa (621/1999) 18 §:ssä (Hyvä tiedon-hallintatapa) todetaan, että viranomaisen tulee hyvän tiedonhallintatavan luomiseksi ja toteutta-miseksi huolehtia asiakirjojen ja tietojärjes-telmien sekä niihin sisältyvien tietojen asian-mukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta sekä eheydestä ja muusta tietojen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Julkisuuslain nojalla annetussa tietoturva-asetuksessa (2010/681) täsmennetään tietoturvatyön suunnitelmallisuutta ja toimenpiteiden mitoittamista suojattavien tietojen merkityksen, käyttötarkoituksen, uhkatekijöiden ja kustannusten mukaisesti.

MMM:n hallinnonalalla on toteutettu vuosina 2014 ja 2015 merkittäviä organisaatiouudistuksia ja organi-saatioiden määrä on vähentynyt. Hallinnonalan IT-palvelukeskustoiminta on liitetty Maanmittauslaitoksen yhteyteen, mikä vaikuttaa mm. asiakasyhteistyön rakenteisiin. Ministeriön oman tietotekniikan tuottamisesta vastaa 1.3.2015 lähtien valtioneuvoston hallintoyksikkö. Tämä johtaa mm. ministeriön ja hallinnonalan virastojen yhteisten tietojärjestelmien eriytymiseen vaiheittain (esim. asiakirjahallinta).

Merkittävä osa hallinnonalan perustietotekniikka-tehtävistä on siirretty tai siirretään vuoden 2015 aikana valtion yhteiseen palvelukeskukseen Valtoriin. Osa tehtävistä on jätetty odottamaan siirtoa vuonna 2016. Valtorin asiakkuudet ja jäljellä olevien tehtävien hallittu siirtäminen edellyttää yhteistyötä myös hallinnonalalla, koska Valtorin yhteistoimintamalliin ei hallinnonalan puitesopimuksesta huolimatta sisälly hallinnonalan koottua yhteistyö- tai asiakasohjausryhmää.


Asetettavaa koordinaatioryhmää vastaava yhteistyöryhmä on toiminut jo useita vuosia vapaamuotoisena yhteistyönä. Ryhmää on pidetty tarpeellisena välineenä ja verkostona huolehdit-taessa tiedon kulkemisesta hallinnonalan virastojen tietohallintojen välillä, käsiteltäessä yhteisiä haasteita ja seurattaessa laaja-alaisia kehittämisprosesseja. ICT-toiminnan organisoinnin muuttuessa koordinaatioryhmän tarve on entisestään korostunut.