Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii monitieteistä tutkimusta

Maa- ja metsätalousministeriö 1.3.2018 11.38
Uutinen

Tapio on julkaissut selvityksen Suomelle keskeisistä tieto- ja osaamistarpeista, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Selvitys tuo esiin muun muassa eri tieteenalojen välisen vuoropuhelun tärkeyden. Tiedon soveltaminen käytäntöön edellyttää kehitystyötä, kokeilunhalua ja pilotointia. Sopeutumisen vaikuttavuutta lisäävät kustannusnäkökulman parempi esiin tuominen ja kustannusten välttäminen osana ilmastoriskien hallintaa.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa selvityksessä on pyritty muodostamaan tutkimuslaitosten ja muiden kehittämistoimijoiden näkemys ilmastonmuutokseen sopeutumisen tietotarpeista sekä hahmottamaan eri toimialojen välisiä rajapintoja. Työssä kartoitettiin myös asiantuntijoiden näkemyksiä sopeutumistutkimuksen kehittämisestä ja rahoittamisesta.

Tutkimuksen ja osaamisen kehittäminen on yksi tavoite Kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa 2022, jolla edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.

– Selvityksessä esiin nousseet tarpeet liittyvät etenkin yhteiskunnan rakenteiden ja käytäntöjen joustavuuteen ja sopeutumiskykyyn erilaisissa häiriötilanteissa sekä ihmisten ja yhteisöjen sopeutumiskyvyn parantamiseen, kertoo hankkeen projektipäällikkö Nora Arnkil Tapiosta.
Kuvassa selvityksen haastatteluaineistosta muodostettu pilvi haastatteluissa useammin esiintyneistä sanoista.

Selvityksessä kuullut asiantuntijat näkivät tietotarpeita esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutus- ja skenaariotarkasteluissa, riskienhallinnassa sekä ihmisten terveyteen liittyvissä kysymyksissä.

Jotta sopeutumisnäkökulma jalkautuu paremmin osaksi päätöksentekoa ja toimijoiden käytännön työtä, ymmärryksen lisääminen sopeutumistoimien hyödyistä ja kustannustehokkuudesta on tärkeää.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Saara Lilja-Rothstenin mukaan muuttuvassa ympäristössä eläminen edellyttää uusien toimintatapojen oppimista ja ilmastokestävämpien ratkaisujen käyttöönottoa toimialasta ja tutkimussektorista riippumatta.

– Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii monitieteistä tutkimusta. Esimerkiksi vesitalouden hallinta koskettaa lähes kaikkia sektoreita, kuten ruuantuotantoa, metsätaloutta ja energiantuotantoa. Siksi sopeutumiseen liittyvät uudet ratkaisut on etsittävä yhdessä eri alojen kesken. Kevään aikana hallituksen sinisen biotalouden kärkihankkeessa valmistuu alan tutkimus- ja osaamisagenda, mikä myös osaltaan linjaa sopeutumistutkimuksen painopisteitä, Lilja-Rothsten toteaa.

Sopeutumisen kannalta oleellista on käyttäjälähtöinen ja kokeilunhaluinen tutkimus, sekä yhteistyö tiedon loppukäyttäjien kanssa. Tietoa pitäisi tuottaa entistä käyttökelpoisempaan ja helpommin saatavilla olevaan muotoon.

Ratkaisevassa asemassa on lähelle tuleva ja konkreettinen viestintä sopeutumisesta ja siihen liittyvistä tutkimustuloksista. Näin varmistetaan, että sopeutuminen otetaan huomioon eri aloilla ja päätöksenteossa.

Selvitys ilmastonmuutokseen sopeutumisen tieto- ja osaamistarpeista Suomessa 

Lisätietoja sopeutumisesta MMM:n verkkosivuilla

Lisätietoja sinisestä biotaloudesta MMM:n verkkosivuilla

Lisätietoja:
Nora Arnkil, asiantuntija, Tapio Oy, nora.arnkil(at)tapio.fi, 050 325 8047
Saara Lilja-Rothsten, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, saara.lilja-rothsten(at)mmm.fi,
029 516 2060

Luonto ja ilmasto Metsät Ruoka ja maatalous Tutkimus ja kehittäminen