Virtavesien kunnostaminen ja kalatiet

Sanna Marinin hallituskaudella käynnissä olevat valtion (MMM:n ja ELY-keskusten yhdessä) tukemat vaelluskalatoimenpiteet ja virtavesien kalataloudelliset kunnostushankkeet löytyvät päivittyvästä listasta. Hankkeet on lueteltu ELY-keskuksittain ja maakunnittain. Hankkeiden määrä on 108 (17.6.2020). Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä NOUSU-ohjelma parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Ohjelma toteuttaa hallitusohjelmaa.

Tarkempia tietoja käynnissä olevista hankkeista voi tiedustella ELY-keskuksista:

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 8060, 96101 Rovaniemi, puhelin 0295 037 000, kirjaamo.lappi(at)ely-keskus.fi

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 2000, 70101 Kuopio, puhelin 0295 026 500, kirjaamo.pohjois-savo(at)ely-keskus.fi

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 236, 20101 Turku, puhelin 0295 022 500, kirjaamo.varsinais-suomi(at)ely-keskus.fi

Kunnostuksilla parannetaan vaelluskalojen elinvoimaisuutta

Vaelluskalojen elinvoimaisuuden parantamiseksi on virtavesien kalataloudellisia kunnostuksia tehty maassamme jo 1970-luvulta lähtien. Näkyvimpiä kalataloudellisia kunnostustoimia ovat olleet uittoa varten perattujen koskien ennallistamiset. Suurin osa peratuista puroa suuremmista uomista on sittemmin kunnostettu, joskin osa erityisesti alkuvaiheen kunnostuksista tehtiin varsin varovaisesti ja kohteita on jouduttu kunnostamaan uudelleen.

Virtavesikunnostuksissa on levennetty ja kivetty uomia, johdettu vettä kuivillaan oleviin uomanosiin, tehty kutusoraikkoja ja poikasalueita lohikaloille sekä kaivettu monttuja syvyysvaihtelun lisäämiseksi. Virtavesien kunnostusmenetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet kun aiemmista virheistä on opittu ja kun tutkimuksen ja seurannan avulla on saatu lisätietoa onnistuneiden kunnostushankkeiden perusteista. Huomio on viime aikoina kohdistunut erityisesti kutusoraikkojen määrään ja laatuun. Muun muassa helikopterilla tehtävät soraistukset ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuiksi lisääntymis- ja poikasalueiden teossa suuremmissa joissa.

Kalateillä turvataan vaelluskalojen luontainen elinkierto

Vaelluskalojen luontainen elinkierto voidaan vesirakentamisesta huolimatta turvata, mikäli kalojen vaellusyhteydet pidetään avoinna. Rakennetuissa joissa vaelluskalojen kulkuyhteydet nousuesteiden kuten voimalaitospatojen ohi ylävirtaan voidaan järjestää kalateiden avulla. Kalatie voi olla tekninen rakenne, jossa kalan kulkua ylöspäin helpotetaan mm. erilaisin allastusratkaisuin. Kalatie voidaan toteuttaa myös luonnonmukaisena tai sitä muistuttava ohitusuomana.

Ensimmäisiä merkittäviä lohelle tarkoitettuja kalatierakenteita on maailmalla rakennettu jo 1800-luvulla. Laajamittaiseksi toiminnaksi kalateiden suunnittelu ja rakentaminen kehittyivät 1900-luvulla, kun suuria vaelluskalajokia alettiin maailmanlaajuisesti padota. Suomessa kalateiden rakentaminen alkoi yleistyä vasta 1990-luvulla, vaikka merkittävimmät ja vaelluskalakannoiltaan tärkeimmät suurjokemme, kuten Kemi-, Ii-, Oulu- ja Kymijoki padottiin jo vuosikymmeniä aiemmin. Nykyisin maassamme on rakennettu noin 40 kalatietä voimalaitosten yhteyteen sekä lisäksi noin 25–30 kalatietä muihin kohteisiin, joissa kalojen vaellus on estynyt.