Kehitysavulla tukea maatalouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
Muuttoliikkeeseen vaikuttavat monet tekijät, mutta erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä ilmastonmuutos on yksi keskeisistä syistä siihen. Aiheesta esitelmöi ilmastogurunakin tunnettu Bruce Campbell maa- ja metsätalousministeriön isännöimässä EIARDin kokouksessa. Hän uskoo, että lisääntynyt muuttoliike on vasta alkusoittoa: muuttoliike ja ilmastopakolaisuus tulevat kasvamaan merkittävästi seuraavina vuosikymmeninä varsinkin herkimmillä alueilla.
– Kuumuus, kuivuus ja muut äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat alueen maatalouteen kuihduttaen maaseutuja ja ajaen muuttoliikettä kaupunkeihin. Ilmastonmuutoksella on perustavanlaatuisia vaikutuksia maaseutuun ja sen yhteisöihin, toteaa Campbell, joka toimii ilmastonmuutos, maatalous ja ruokaturva -tutkimusohjelman johtajana kansainvälisessä kehitysmaataloustutkimuksen konsultointiryhmässä (CGIAR).
Afrikan kehitykseen uransa aikana paneutunut YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksen (UNU-WIDER) johtaja Finn Tarp kertoi samaisessa tilaisuudessa maanosan tulevaisuudennäkymistä ja haasteista. Afrikassa on saavutettu useita taloudellisia, sosiaalisia ja teknologisia parannuksia 90-luvun käännekohdan jälkeen. Ongelmakohtia on kuitenkin jäljellä, minkä vuoksi ulkomaanapu ja julkiset investoinnit ovat yhä tärkeitä.
– Ulkomaanavun tulisi tarjota tietotaitoa ja teknologiaosaamista, joilla edistetään taloudellista kehittymistä ja luodaan ilmastoratkaisuja, korostaa ulkomaanavun ja kehitysstrategioiden asiantuntija Tarp.
Tärkeää taata maaseudun kukoistaminen
Kehitysavun ja maatalouden roolia ruokaturvan parantajana on tärkeää tarkastella ilmaston lämmetessä ja Afrikan väkiluvun kohotessa. Kasvihuonepäästöjä pyritään vähentämään kansainvälisellä ilmastosopimuksella, mutta sopeutuminen ilmastonmuutokseen on välttämätöntä. Afrikassa kärsitään jo nyt maataloutta vaikeuttavista sään ääri-ilmiöistä, ja kasvukausi tulee lyhenemään varsinkin Saharan alapuoleisilla alueilla.
Ilmastonmuutoksen haasteisiin kehitetäänkin maatalous- ja maaseutulähtöisesti erilaisia sopeutumis- ja varautumiskeinoja. Ilmaston tietopalveluilla, kuten aikaisilla varoituksilla ja kausiennusteilla, on voitu säästää kustannuksissa ja välttää tuhoja. Lajikkeiden ja sadon vakuuttamisella on myös voitu varmistaa viljelijöiden toimeentulo odottamattomien sääilmiöiden iskiessä. Lisäksi viljelykasveja kehitetään, jotta ne kestäisivät paremmin kohonneita lämpötiloja ja kuivuutta.
– Ruokaturvalla ja ravitsemuksella on merkittävä osuus myös Suomen hallituksen uudessa kehityspoliittisessalinjauksessa, ja Suomi onkin tukenut CGIARia useiden vuosien ajan, kertoo neuvotteleva virkamies Marjukka Mähönen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suomi jatkaa tukeaan bilateraalisten ohjelmien kautta muutamalle CGIARin laitokselle. Suomen tukeen vaikuttavat kehitysyhteistyön rahojen leikkaukset, ja Suomen tavoin myös muut maat ovat joutuneet pienentämään tukeaan.
Lisätietoa:
Bruce Campbellin esitys: Climate change and forced migration
Bruce Campbellin blogiteksti: Climate change, food security and the refugee crisis: connecting the dots to avoid future tragedy
Finn Tarpin esitys: Development Prospects and Challenges in Africa – the role of agriculture and foreign aid
EIARD on eurooppalainen kehitysavun koordinoija maatalouden kehitystutkimukseen käytänteistä ja investoinneista. EIARD kokoaa kokouksessaan yhtenäisen näkökulman Euroopan tasolla kansainväliseen CGIAR:in rahoitusneuvostoon. Tänä vuonna Suomessa isännöity kokous sujui onnistuneesti, ja myönteistä Suomi-kuvaa edistettiin mm. vierailulla Luontokeskus Haltiassa.
