Satovahinkojen laajuutta ja mahdollista lisämäärärahatarvetta selvitellään
Rankat ja pitkään jatkuneet sateet ovat liiallisesti kastelleet peltoja ja aiheuttaneet tulvia eri puolilla Suomea. Myöhäinen kevät ja sateet aiheuttivat jo keväällä vaikeuksia kylvötöille. Myöhemmin kasvustoja on tuhoutunut hapenpuutteeseen, hoitotoimenpiteitä ja kasvuston korjuuta on jouduttu siirtämään. Sato- ja tulvavahinkokorvaushakemuksia on elokuun puoliväliin mennessä jätetty paljon tavanomaista enemmän.
− Satovahinkojen korvaamiseen on tällä hetkellä varattu noin 10 miljoonaa euroa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Tarvittaessa olemme varautuneet tekemään hallitukselle esityksen mahdollisesta lisämäärärahatarpeesta. Koskinen tutustuu tänään keskiviikkona tulvatilanteeseen Oulun seudulla.
Satovahinkolain laskentaperusteiden mukaista lopullista korvattavaa määrää ei voida määrittää vielä, koska tämän vuoden hintatiedot ovat selvillä vasta tulevan vuoden alussa. Maaseutuvirastosta saadaan syksyn kuluessa arvioita kokonaisvahingoista ja niiden arvosta, minkä perusteella voidaan arvioida käytettävissä olevan määrärahan riittävyyttä ja mahdollista lisämäärärahatarvetta.
Epäsuotuisten sääolojen aiheuttamista menetyksistä voidaan Manner-Suomessa maksaa viljelmäkohtaisia korvauksia komission vuosille 2010 - 2013 hyväksymän tukiohjelman mukaisesti. Tukiohjelma perustuu maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivoihin. Satovahinkojen korvaamisesta on säädetty kansallisesti satovahinkolaissa, valtioneuvoston ja ministeriön asetuksissa sekä Maaseutuviraston määräyksissä. Vähäisessä määrin satovahinkoja korvataan myös tulvavahinkolain perusteella.
Satovahinkolain mukaisesti satovahinkoneuvottelukunta toimii maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston apuna satovahinkojen korvaamista koskevissa asioissa. Satovahinkoneuvottelukuntaan kuuluu maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston edustajien lisäksi edustus valtiovarainministeriöstä sekä maataloustuottajien keskusjärjestöistä.
Mahdollisia rakennuksille, yksityisteille ja irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja voidaan myös korvata valtion varoista tulvavahinkolain perusteella. Tulvavahinkojen korvaamista haetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Tulvakorvauksia voidaan maksaa aikaisintaan keväällä 2013. Vesistöjen poikkeuksellisista tulvista rakennuksille ja niissä olevalle irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja korvataan valtion määrärahoista 31.12.2013 saakka tulvavahinkolain nojalla, sen jälkeen korvaussuojaa voi saada hankkimalla vakuutuksen.
Maa- ja metsätalousministeriö nimesi joulukuussa 2011 merkittävät tulvariskialueet Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla näitä on kaksi, Alavieskan-Ylivieskan alue Kalajoella sekä Pudasjärven taajama Iijoella. Näiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla on lukuisa joukko taajamia, joilla tulvariskien hallintaa on tarpeen parantaa. ELY- keskusten vastuulla olevassa tulvariskeihin varautumisessa painottuu ihmisten terveyden ja turvallisuuden varmistaminen ja esimerkiksi yhteiskunnan tärkeille toiminnoille ja verkostoille tai ympäristölle aiheutuvien vahinkojen välttäminen.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Risto Artjoki, p. 0295 16 2254
ylitarkastaja Anne Vainio, p. 0295 16 2168
maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi, p. 0295 16 2191
