Riistaeläinten saalismäärät lausunnolle - karhun metsästystä lisätään
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle määräyskirjeet riistaeläinten suurimmista sallituista saalismääristä. Karhun saalismäärää halutaan nostaa viime vuotisesta johtuen kannan huomattavasta kasvusta. Ministeriö esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 178 karhua. Määrä on sama kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) arvioi kestäväksi verotukseksi koko maan alueella.
RKTL:n kesäkuussa ministeriölle toimittaman arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1515–1635 karhua. Vuotta aikaisemmin vastaava arvio oli 1170–1300. Arvio karhukannasta perustuu vuonna 2009 tehtyihin petoyhdyshenkilöverkoston ilmoittamiin karhuhavaintoihin.
Pohjois-Suomeen ehdotetaan suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 80 karhua, Itä-Suomen suuralueelle 93 karhua ja läntiseen Suomeen 5 karhua. Karhukannan hoitosuunnitelman mukaisesti saalismääriä kohdennettaisiin erityisesti itäisen Suomen vakiintuneen karhukannan alueelle sekä poronhoitoalueelle, jossa karhut aiheuttavat erityisen merkittäviä vahinkoja tappamalla poroja.
Vuonna 2009 karhun aiheuttamia porovahinkoja todettiin noin 30 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tästä huolimatta ministeriö esittää edellisvuotta suurempaa saalismäärää, koska suurin osa karhun aiheuttamista porovahingoista jää väistämättä löytymättä. Kainuun metsäpeurakannan vasoma-alueilla sallittaisiin enintään 30 karhun metsästys.
Määrä ylittää Kainuun poronhoitoalueen ulkopuolisen alueen arvioidun kestävän verotuksen 10 karhulla. Tässä tilanteessa se katsotaan kuitenkin välttämättömäksi karhun aiheuttaman Kainuun metsäpeurojen vasahävikin pienentämiseksi.
Susien suurimmaksi sallituksi saalismääräksi esitetään 22 sutta, joista Pohjois-Suomessa 13, Itä-Suomessa 6 ja Länsi-Suomessa 3. RKTL arvioi koko maan susikannaksi kesän lisääntymiskauden jälkeen 200-240 sutta. Suden osalta määräyskirjettä on mahdollista muuttaa syksyllä tarkemman kanta-arvion perusteella.
Ilveksen osalta sallittaisiin tässä vaiheessa 20 ilveksen metsästys. Tämä koskee vain erityisen merkittävien vahinkojen estämiseksi myönnettäviä lupia. Ministeriö tarkastelee asiaa uudelleen syksyllä RKTL:n tarkemman lausunnon valmistuttua. Tällöin asetetaan erikseen ilveskannan hoitosuunnitelman perusteella myönnettävät ns. kannanhoidolliset luvat.
Hallin eli harmaahylkeen pyynti sallittaisiin edelleen kaikkien meren rannikkoon rajoittuvien riistanhoitopiirien alueilla. Pyydettävien hallien määrä saa olla yhteensä enintään 1050. Määrä on sama kuin viime vuonna.
Kalastusvahinkojen vähentämiseksi enintään 30 itämerennorpan metsästys esitetään sallittavaksi Perämerellä ainoastaan kiinteästä pyydyksestä tai pyydyksen välittömässä yhteydessä olevasta elävänä pyytävästä loukusta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi, että kannan koko Perämerellä on vähintään 6 100 yksilöä, ja että siellä kannan koko ja kehityssuunta mahdollistavat rajoitetun metsästyksen. Kanta on kasvanut vähintään kolminkertaiseksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Itämerennorpan kalastukselle aiheuttamat vahingot keskittyvät Perämerelle ja haittaavat erityisesti rannikkokalastusta. Pyydetyistä hylkeistä otetaan näytteet seurantatutkimuksia varten.
Saukon metsästys on sallittua viime vuoden tavoin enintään 55 saukon osalta vain silloin, kun sillä voidaan estää erityisen merkittävän vahingon aiheutuminen kasvatusaltaissa harjoitettavalle kalan- tai ravunkasvatukselle. Euroopanmajavia saa metsästää enintään 250 yksilöä Satakunnan riistanhoitopiirin alueella. Muualla pyyntilupia voidaan myöntää ainoastaan huomattavan vahingon estämiseksi, mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei löydy.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 040 867 2667
