Karhukannan hoitoon etsitään pitkäaikaista ratkaisua
Karhukannan hoitoon ja karhun aiheuttamien ongelmien ennaltaehkäisyyn etsitään kestävää ratkaisua. Karhun metsästysluvat vuodelle 2025 olivat askel kohti tasapainoista karhun kannanhoitoa. Luvista tehtyjen valitusten myötä hallinto-oikeuden käsittelystä tulee osa tätä prosessia.
Eduskunta vahvisti perusteellisen käsittelyn jälkeen kevätkaudella metsästyslain muutoksen, jonka pohjalta maa- ja metsätalousministeriö valmisteli karhukannan hoitosuunnitelman päivityksen ja kannanhoidollisia poikkeuslupia koskevan asetuksen. Sekä eduskunnan käsittelyssä että hoitosuunnitelman valmistelussa laajalti nähtiin tarve karhujen metsästyksen mahdollistamiseksi. Hoitosuunnitelmassa tunnistettiin erityisesti itäisen Suomen kannanhoitoalue alueeksi, jossa kasvavasta ja tihentyvästä karhukannasta aiheutuu sosioekonomisia haasteita – esimerkiksi todennäköisyys karhujen ja ihmisten kohtaamiseen lisääntyy ja myös riski vakavien vahinkojen osalta kasvaa. Kuluvan kevään ja kesän aikana näistä on saatu konkreettisia esimerkkejä. Poliisin tekemät ja määräämät (SRVA) suurriistatehtävät ovat kasvussa.
Edellä mainituilla toimenpiteillä pyritään kestävästi vähentämään ongelmia, joita kasvanut karhukanta aiheuttaa etenkin kannan tihentymäalueilla. Karhujen kannanhoidollinen metsästys on yksi keskeinen toimenpide. Kannanhoidossa otetaan tietenkin huomioon karhukannan suojeluvelvoitteet.
Karhu on luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltu laji. Karhu ei ole kuitenkaan uhanalainen laji. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan nykyisellä karhukannan kasvulla poronhoitoalueen ulkopuolinen karhukanta tulee ilman verotusta todennäköisesti kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Tihentyminen tulee tapahtumaan erityisesti itäisellä kannanhoitoalueella. Luonnonvarakeskus arvioi huhtikuussa ilmestyneessä karhukanta-arviossaan, että Suomessa oli syksyllä 2024 ennen metsästyskauden alkua 1816–2375 karhua.
Suomen riistakeskus teki osana julkisia hallintotehtäviään itäiselle kannanhoitoalueella hakemusten perusteella 13 myönteistä poikkeuslupapäätöstä, joiden nojalla sallittiin yhteensä 129 karhun kaataminen.
Itä-Suomen hallinto-oikeus asetti välipäätöksellään luvat täytäntöönpanokieltoon 14.8.2025 yhden luonnonsuojeluyhdistyksen paikallisiksi rekisteröityneiden toimijoiden valitettua päätöksistä. Hallinto-oikeuden mukaan täytäänpanokielto oli tarpeen, "jotta mahdollisuus tosiasiallisen oikeussuojan antamiseen ei vaarantuisi". Suomen riistakeskus tulee hakemaan täytäntöönpanokieltojen kumoamista.
Seuraavaksi hallinto-oikeus tutkii poikkeuslupapäätösten lainmukaisuuden EU:n ja kansallisen sääntelyn osalta. Hallinto-oikeus arvioi alustavasti, että se antaa päätökset karhulupia koskevassa asiassa alustavan arvion mukaan vuoden 2025 loppupuolella tai vuoden 2026 alkupuolella.
Muutoksenhakuprosessin loputtua voi ottaa kantaa tehdyn metsästyslain muutoksen toimivuudesta.
Hallitus on linjannut EU-vaikuttamista koskevassa E-kirjeessä, että komission tulisi suden lisäksi arvioida muiden suurpetokantojen – kuten esimerkiksi Suomen suotuisalla suojelun tasolla olevan karhukannan – suojelutarvetta. Hallitus katsoo edelleen, että Suomessa esiintyvän karhukannan osalta on perusteltua tarkastella luontodirektiivin liitettä viimeistään vuonna 2025 tehtävän luontodirektiivin 17 artiklan mukaisen karhun suojelutason arvioinnin jälkeen. Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä, että luontodirektiivin liitteiden muuttamisen menettelyä suurpetojen osalta tarkastellaan niin, että se mahdollistaisi liitteiden muuttamisen suotuisan suojelun tasolla olevien populaatioiden osalta nykyistä jouhevammin.
Lisätiedot:
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, p. 0295 162 391, sp. etunimi.sukunimi@gov.fi
Sonja Falk, ministerin erityisavustaja, p. 050 911 4546, sp: etunimi.sukunimi@gov.fi
Lue lisää:
Karhukannan hoidon valmistelua on avattu maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa 4.7.2025
