Pyyntisäännöksiin muutoksia 1. kesäkuuta alkaen
Valtioneuvosto antoi 23.5.2019 kaksi eläinten pyyntiin liittyvää asetusta. Toinen asetuksista koskee metsästysasetuksen muuttamista, toisessa säädetään vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lajeja, joita uudet asetukset koskevat ovat muun muassa hirvieläimet, villisika ja naakka sekä haitallisiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu. Molemmat asetukset tulevat voimaan 1. kesäkuuta.
Metsästysasetukseen tehdyt muutokset tähtäävät muun muassa villisikakannan rajoittamiseen ja samalla afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseen. Villisian metsästykseen saa jatkossa käyttää myös elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa pyyntivälinettä. Loukun ja muun pyyntivälineen on oltava sellainen, että eläin mahtuu seisomaan ja makaamaan siinä luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään. Loukku tulee lisäksi tarkastaa kahdesti vuorokaudessa.
Hirvieläintä ajavan koiran säkäkorkeusrajoitusta korotettiin metsästysasetuksessa nykyisestä 28 senttimetristä 39 senttimetriin; hirvieläinten metsästyksessä ei siis saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 39 senttimetriä. Aiempaa kookkaampien koirien käyttäminen tehostaa pyyntiä ja tuo uusia koiraharrastajia mukaan hirvieläinten metsästykseen. Muutoksella tuetaan erityisesti valkohäntäpeuran kannanhallintaa.
Naakka lisättiin puolestaan metsästysasetuksessa lajeihin, joiden tappamiseen voi rakennuksen sisällä käyttää ilma-asetta. Muutos oli tarpeellinen, koska naakat hakeutuvat usein sisälle rakennuksiin. Naakan status muuttui viime vuonna rauhoitetusta linnusta rauhoittamattomaksi linnuksi.
Riistaeläimistä haitallisiksi vieraslajeiksi
Supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu eivät enää jatkossa ole riistaeläimiä. Koska lajit on säädetty joko EU:ssa tai kansallisesti (minkki) haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden pyyntiä ja tappamista koskevat kesäkuun alusta alkaen vieraslajilain säännökset. Muutos vaikuttaa muun muassa lajeja aiemmin koskeneisiin rauhoitusaikoihin, jotka nyt poistuvat. Lajien kaikkien yksilöiden pyydystäminen on siten kesäkuusta alkaen mahdollista ympäri vuoden.
Supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan pääasiassa samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. Vaikka lajit eivät enää olekaan riistaeläimiä, sallitut pyyntivälineet ovat pääosin samoja kuin ennenkin. Esimerkiksi myrkyn tai sähköisten laitteiden käyttö eläinten pyyntiin on kiellettyä edelleen, ja supikoiran pyydystämiseen ei saa jatkossakaan käyttää rautoja. Minkin ja piisamin pyydystämisessä heti tappavat raudat ovat edelleen sallittuja, ja rämemajavan pyydystämisessäkin saa käyttää vedenalaisia heti tappavia rautoja.
Myös eräät uudet pyyntivälineet ovat jatkossa sallittuja. Näitä ovat esimerkiksi yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, keinotekoiset valonlähteet sekä ääntä synnyttävät koneelliset laitteet. Supikoiran tai muun haitallisen vieraslajieläimen saa lisäksi lopettaa ampumalla sen pyydystysloukkuun ilman, että ampumiseen tarvitaan metsästyslain mukainen lupa 150 metriä lähempänä olevien rakennusten omistajilta tai haltijoilta. Ampumalla lopetettavia eläimiä jouduttaisiin muuten kuljettamaan pitkiäkin matkoja, mikä aiheuttaisi eläimille tarpeetonta kärsimystä.
Haitallisten vieraseläinten pyydystämiseen ei vaadita metsästyskorttia. Eläimiä saa silti jatkossakin pyydystää vain, jos tuntee lain vaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. Eläin on aina lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ja lopetuksen saa tehdä vain henkilö, jolla on siihen riittävät tiedot ja taidot. Pyydystämisestä tai tappamisesta ei saa myöskään aiheutua vaaraa ihmisille eikä koti- tai riistaeläimille. Pyydystettävä eläinlaji täytyy lisäksi tunnistaa varmuudella, ja pyytäjän tulee tuntea sallitut pyyntivälineet ja -menetelmät. Säännösten rikkominen on rangaistavaa.
Metsästysasetus ja sen perustelumuistio
Asetus vieraslajeista ja sen perustelumuistio
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, puh. 050 3315 128 (metsästysasetus)
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 029 516 2456 (vieraslajiasetus)
Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@mmm.fi
