Virtavesien kunnostaminen ja kalatiet

Vaelluskalojen elinvoimaisuuden parantamiseksi on virtavesien kalataloudellisia kunnostuksia tehty maassamme jo 1970-luvulta lähtien. Näkyvimpiä kalataloudellisia kunnostustoimia ovat olleet uittoa varten perattujen koskien ennallistamiset. Suurin osa peratuista puroa suuremmista uomista on sittemmin kunnostettu, joskin osa erityisesti alkuvaiheen kunnostuksista tehtiin varsin varovaisesti ja kohteita on jouduttu kunnostamaan uudelleen.

Virtavesikunnostuksissa on levennetty ja kivetty uomia, johdettu vettä kuivillaan oleviin uomanosiin, tehty kutusoraikkoja ja poikasalueita lohikaloille sekä kaivettu monttuja syvyysvaihtelun lisäämiseksi. Virtavesien kunnostusmenetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet kun aiemmista virheistä on opittu ja kun tutkimuksen ja seurannan avulla on saatu lisätietoa onnistuneiden kunnostushankkeiden perusteista. Huomio on viime aikoina kohdistunut erityisesti kutusoraikkojen määrään ja laatuun. Muun muassa helikopterilla tehtävät soraistukset ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuiksi lisääntymis- ja poikasalueiden teossa suuremmissa joissa.

Vaelluskalojen luontainen elinkierto voidaan vesirakentamisesta huolimatta turvata, mikäli kalojen vaellusyhteydet pidetään avoinna. Rakennetuissa joissa vaelluskalojen kulkuyhteydet nousuesteiden kuten voimalaitospatojen ohi ylävirtaan voidaan järjestää kalateiden avulla. Kalatie voi olla tekninen rakenne, jossa kalan kulkua ylöspäin helpotetaan mm. erilaisin allastusratkaisuin. Kalatie voidaan toteuttaa myös luonnonmukaisena tai sitä muistuttava ohitusuomana.

Ensimmäisiä merkittäviä lohelle tarkoitettuja kalatierakenteita on maailmalla rakennettu jo 1800-luvulla. Laajamittaiseksi toiminnaksi kalateiden suunnittelu ja rakentaminen kehittyivät 1900-luvulla, kun suuria vaelluskalajokia alettiin maailmanlaajuisesti padota. Suomessa kalateiden rakentaminen alkoi yleistyä vasta 1990-luvulla, vaikka merkittävimmät ja vaelluskalakannoiltaan tärkeimmät suurjokemme, kuten Kemi-, Ii-, Oulu- ja Kymijoki padottiin jo vuosikymmeniä aiemmin. Nykyisin maassamme on rakennettu noin 40 kalatietä voimalaitosten yhteyteen sekä lisäksi noin 25–30 kalatietä muihin kohteisiin, joissa kalojen vaellus on estynyt.