Eräiden riistaeläinten ensi metsästysvuoden pyyntimäärien ylärajat vahvistettu
Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt euroopanmajavan, karhun, harmaahylkeen ja itämerennorpan luvanvaraisen pyynnin ylärajoista metsästysvuodeksi 1.8.2007 - 31.7.2008. Määräys varmistaa, että metsästäjät pyytävät kyseisiä riistaeläinlajeja metsästyslaissa tarkoitetun kestävän käytön periaatteen sekä EU:n luontodirektiivin mukaisesti.
Euroopanmajavia saa metsästää enintään 250 yksilöä Satakunnan riistanhoitopiirin alueelta. Muualla pyyntilupia voidaan myöntää ainoastaan huomattavan vahingon estämiseksi, mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Sallitun pyyntimäärän yläraja pysyy samana kuin kuluvana vuonna.
Karhuja saa metsästää itäisellä poronhoitoalueella enintään 20 yksilöä ja läntisellä poronhoitoalueella enintään 6 yksilöä. Lisäksi riistanhoitopiirit saavat myöntää pyyntilupia poronhoitoalueen ulkopuolella yhteensä enintään 55 karhun metsästämiseksi. Viime metsästyskaudella poronhoitoalueella metsästettäväksi sallittu määrä oli 23 karhua ja muualla maassa 56 karhua. Koko maassa karhuja kaadettiin 76. Kiintiötä asetettaessa maa- ja metsätalousministeriö huomioi liikenteessä kuolleet ja poliisin luvalla tapetut karhut.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut maan karhukannan (vuotta vanhempia karhuja ennen metsästyskautta) määräksi 930-990 karhua ja kestäväksi metsästysmääräksi 92 karhua. Karhukannan hoitosuunnitelman linjausten mukaisesti tässä vaiheessa karhunmetsästys kohdistetaan vakiintuneen kannan hoitoalueeseen. Metsästystä painotetaan edelleen Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin alueelle, jossa metsästettävä enimmäismäärä on 38 karhua.
Asetetuilla ylärajoilla ohjataan jo pitemmän aikaa voimassa olleita suunnitelmallisia karhukannan kehitystavoitteita, joilla karhukannan levittäytymistä edistetään läntisen Suomen suuntaan. Määräyskirjeessä mahdollistetaan karhukannan metsästys myös kannanhoidollisista syistä. Koska karhunmetsästys alkaa 20.8., maa- ja metsäatalousministeriö seuraa karhukannan kesäisiä pentuhavaintoja ja mahdollisia ongelmatilanteita ja voi täydentää tarvittaessa määräystä metsästysaikana tarkentuneiden tietojen valossa. Tällöin harkitaan vakiintuneen kannan sekä levittäytymisvyöhykkeen kannanhoitoalueen osalta metsästyksen kohdentamista erityisen merkittävien vahinkojen estämiseksi tai yleisen turvallisuuden takaamiseksi. Erityistä huomiota ministeriö kiinnittää poronhoitoalueen metsästyksen alueelliseen jakautumiseen.
Harmaahylje- eli hallikannan lisääntymisteho on normaali ja kasvu on jatkunut edelleen. Vuotuinen kasvunopeus arvioidaan noin 10 prosentiksi. Itämeren hallikanta on yli kaksinkertaistunut 2000 luvulla. Vuonna 2006 Itämeren alueella hallien laskentakanta oli 21700, joista Suomessa 10700. Pyyntimääriä nostettiin lievästi Suomenlahden kannanhoitoalueella kasvaneiden vahinkojen vuoksi. Vahingot Suomenlahden kannanhoitoalueella ovat nousseet vajaasta 21 000 kilosta reiluun 76 000 kiloon vuosina 2000-2006.
Hallinpyynti sallitaan kaikkien meren rannikkoon rajoittuvien riistanhoitopiirien alueilla. Pyydettävien hallien määrä saa olla yhteensä enintään 685 yksilöä. Kuluvana metsästysvuonna pyydettäväksi sallittu määrä on 675 hallia. Riistanhoitopiirien myöntämällä pyyntiluvalla on mahdollista metsästää hallia sillä Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmassa mainitulla kannanhoitoalueella, johon ko. riistanhoitopiiri kuuluu.Itämerennorpan pyyntiä ei edelleenkään sallita. Vesilintujen kevätmetsästyksestä sekä suden, ilveksen ja saukon metsästyksestä päätetään myöhemmin.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. (09) 160 53373, 040 735 3173
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. (09) 160 52283, 040 733 6229
ylitarkastaja Madeleine Nyman, puh. (09) 160 52469, 040 752 3302
