On taas se aika vuodesta, kun laitetaan maatalouden julkiset eurot jonoon ja katsotaan kuka sai ja kenelle annettiin. Maatalouden tukieurojen pintapuolisen katselujen sijaan on kuitenkin syytä mennä pelkkiä euroja syvemmälle. 

Mitä maataloudelta odotetaan? Maataloudelle asetetaan suomalaiselta yhteiskunnalta ja Euroopan yhteisöstä käsin tavoitteita, jotka ovat lisääntyneet vuosikymmenten kuluessa. Alkuperäisen yhteisen maatalouspolitiikan alkusanat ovat edelleen kuitenkin voimassa. Tarkoitus on mm. varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus, pitää maatalousmarkkinat vakaina ja turvata kohtuullinen tulotaso viljelijöille. Näiden itsestäänselvyyksiltä kuulostavien asioiden kohdalla on ollut kuitenkin pitelemistä viime vuosien aikana, eikä samasta takavuosikymmenten tasaisuudesta ole voitu nauttia. Tukieurojen ehtona on nykyisin velvoitteita, joita ei vielä politiikan alkusanoja kirjoitettaessa Stresan konferenssissa vuonna 1958 pohdittu ihan niin seikkaperäisesti. Maatalouden ympäristötavoitteet ovat nykyisin yksi keskeisin maatalouden säädöskehikkoa ja tukijärjestelmää muokkaavasta tekijästä. 

 Miksi maatalouden ympäristökysymykset ovat niin keskeisiä? Maatalouden ympäristökysymykset eivät ole mitenkään viime vuosina huomattu asia tai ongelma, vaan kyse on enemmänkin siitä, että yleensä ongelmiin puututaan liian myöhään. Toinen merkittävä asia on arvojen ja asenteiden hidas muuttuminen. On joskus vaikea itsellekin tunnustaa, että siihen ja siihen asiaan olisi pitänyt puuttua rautaisella kädellä jo silloin, kun asia vasta pilkisti esiin ongelmien runsaudensarvesta. Maatalouden ympäristökysymykset ovat sitä laatua, että politiikkaohjaus on kulkenut vähän takamatkalla. Toinen julkisessa keskustelussa hankala asia on, että maatalouspolitiikan muutokset pitää kuitenkin aina yhteensovittaa useiden eri tavoitteiden kanssa samansuuntaisiksi. On paljon helpompaa tehdä vain yhtä tavoitetta palvelevaa politiikkaa ja levitellä käsiä muille tavoitteille. Maatalouspolitiikassa ei ole sitä ylellisyyttä. Ympäristökysymykset ovat kuitenkin maatalouden huomispäivän kannalta niitä keskeisimpiä asioita, siksi niitä viime vuodesta  alkaneessa uudessa politiikassa merkittävällä tavalla painotetaan. Jatkuvuus ymmärretään maataloudessa kyllä sukupolvien ketjuina, mutta se on ihan yhtä tarpeellista ymmärtää elinympäristöjen, lajistojen ja luonnonvaraisten kasvien katkeamattomana ketjuna.  

 Mikä maatalouspolitiikassa muuttui? Viime vuonna käynnistyneen uuden politiikkakauden suuri idea oli korottaa maatalouden ympäristövaatimuksien perustasoa, ohjata suurempi osa varoista ympäristöperusteisiin tukiin ja nostaa useammalla samanaikaisella EU:n yhteisellä säädöshankkeella vaatimustasoa. Jälkimmäisissä kyse oli esimerkiksi ennallistamisesta, kasvinsuojeluaineista tai metsäkadosta. Ihan kaikki lakihankkeet eivät EU:ssa ole sujuneet onnellisten tähtien alla, mutta maatalouspolitiikan muutostavoitteet toteutuivat. Perustason vaatimuksia kiristettiin, osa suorista tuista muuttui ympäristöperusteisiksi tuiksi ja samalla esimerkiksi ympäristökorvauksen toimenpiteet ovat aiempaa vaativampia. Siitä on seurannut se, että osalla tiloista kokonaistukimäärä on pienentynyt viime kauteen verrattuna. Näin on mitä todennäköisemmin käynyt, jos mitään muutosta ei valintoihin ole tehnyt tai muuttanut viljelykäytäntöjä sellaisiksi, joista tukea maksettaisiin enemmän. Näin on voinut käydä, vaikka Suomen tasolla kokonaistukimäärä on samalla tasolla kuin edellisellä kaudella. Toki vertailtaessa vuosia 2022 ja 2023 on pidettävä mielessä, että vuonna 2022 jaettiin huomattava summa kertaluontoista lisätukea.  

 Miten eteenpäin? Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on markkinamyrskyissä kiristynyt ja se on aiheuttanut rajujakin mielenosoituksia ympäri Eurooppaa. Suomessa yhteisymmärrys viljelijöiden ja valtion välillä on ollut hyvää ja ristiriidoilta on vältytty. Eurooppalainen protestiaalto sai kuitenkin komission liikkeelle ja niin sanottu simplifikaatio eli näennäinen yksinkertaistaminen ryöpsähti valloilleen. Sama taktiikka oli käytössä jo 2015, silloin kun traktorit olivat viimeksi hyvin tyypillinen moottoritien kulkuväline. Suomelle nyt ääneen lausutut yksinkertaistamisehdotukset eivät juuri tuo helpotusta, mutta sen sijaan ihan aidon mahdollisuuden tyriä viestinnällisesti ja nopeasti se kalliisti rakennettu ja aito ympäristötoimien kiristäminen. Todellisuudessa viime vuonna kasvipeitteisyysala räjähti niin, että mustalla mullalla olevaa maata sai etsiä, kerääjäkasveja puski joka raosta, ja useimmat ympäristötoimet oli otettu odotettua paremmin vastaan. Suomessa oli asenne ja arvot muuttuneet ja ympäristötoimien ja kovien tuotannollisten tavoitteiden yhdistäminen oli useimmilla tiloilla muuttunut arkipäiväksi.  

Maatalouspolitiikan uudistuksen siemenet kylvettiin maahan hyvän sään aikana 2018. Päätökset nuijittiin pöytään 2021 ja toimeenpano alkoi vuodesta 2023. Nyt maksetaan vasta ensimmäistä kertaa uuden politiikan mukaisia rahoja tiloille. Politiikkauudistuksen ensimmäistä satoa korjataan vasta nyt, mutta uuden uudistuksen siemenet kylvetään jo kesällä 2025. 

Kirjoittaja on maatalousekonomisti MMM:n maatalousyksikössä.