Metsänomistusrakenteen uudistaminen
 

Merkittävä osa suomalaisista omistaa metsää. Jos tarkastellaan yli kahden hehtaarin metsäkokonaisuuksia, metsänomistajia on Suomessa noin 632 000 ja he omistavat yhteensä noin 347 000 metsätilaa. Yksityiset metsänomistajat omistavat metsää yksin, yhdessä puolisonsa kanssa, verotusyhtymissä tai kuolinpesissä. Verohallinnon tilastojen mukaan yksityiset metsänomistajat omistavat yhteensä Suomen metsämaasta noin 60 prosenttia eli 10,5 miljoonaa hehtaaria. Ammattiryhmistä eläkeläiset ovat nykyään suurin metsänomistajaryhmä 45 prosentin osuudellaan. Palkansaajia on noin 30 prosenttia, maatalousyrittäjiä noin 16 prosenttia, yrittäjiä noin 7 prosenttia ja muita noin 2 prosenttia.

Tilastojen mukaan muiden metsänomistajaryhmien hallussa on 7,0 miljoonaa metsämaahehtaaria. Siitä on valtion metsäomaisuutta 4,5, kuntien 0,4 ja seurakuntien runsaat 0,1 miljoonaa hehtaaria. Lisäksi osakeyhtiöt omistavat 1,5 miljoonaa hehtaaria ja yhteismetsien hallinnassa on noin 0,4 miljoonaa hehtaaria metsämaata.

Suomalaiset metsätilat ovat tyypillisesti pieniä. Niiden keskikoko on noin 30 hehtaaria. Metsätilojen pieni keskikoko mahdollistaa metsäomaisuuden laajan omistuksen suomalaisten keskuudessa, mutta samalla se heikentää metsätalouden kannattavuutta. Metsänomistajilla on tyypillisesti useita tavoitteita metsäomaisuudelleen. Metsän omistamisen ja hoitamisen lähtökohtana on useimmiten metsästä saatava taloudellinen hyöty, mutta metsänomistajat painottavat päätöksenteossaan usein myös esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen ja virkistyskäyttöön liittyviä arvoja.

Metsäpolitiikan yhtenä tavoitteena on kasvattaa metsätilakokoa, jotta metsätilarakenne tukisi nykyistä paremmin aktiivisen ja yritysmäisen metsätalouden harjoittamista ja koko metsäalan kasvua. Aktiivisen metsätalouden harjoittamisen lisäämiseksi tavoitteena on myös vähentää kuolinpesien omistusosuutta.

Muualla palvelussamme
Suomen metsävarat