Paikallistason aktiivisuutta tarvitaan susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteissä
Susikannan hoitosuunnitelma -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa aiheena olivat muun muassa monilajinen kannanhoito, kysymys susien sietämisestä sekä alue- ja paikallistason huomioiminen susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä. Seuraavaksi susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hankkeessa suunnitellaan hoitosuunnitelman toimenpiteitä ja tavoitteita.
Susien sietämisen ja suden sosiaalisen hyväksynnän edistämisessä susikannan hoitosuunnitelman ohjausryhmä näki tarpeellisina paikalliset ja aluetason hankkeet, joissa panostetaan esimerkiksi susia koskevan tiedon lisäämiseen, viestintään ja vahinkojen ehkäisemiseen. Susireviirialueiden yhteistyöryhmien toimintaa pidettiin tärkeänä ja samalla hyvänä esimerkkinä paikallisesta aktiivisuudesta. Esille tuotiin, että viestinnällä ja eri tahojen välisellä vuoropuhelulla on myös iso rooli susiin liittyvien konfliktien purussa ja luottamuksen lisäämisessä
Susikannan hoitosuunnitelman ohjausryhmä tarkasteli 6.3. pitämässään kokouksessaan myös esimerkiksi suden laitonta pyyntiä ja poronhoitoalueen erityiskysymyksiä. Suurpetojen sekä hirvieläinten monilajinen kannanhoito nähtiin tärkeänä ja kehitettävänä asiana.
Monilajisessa kannanhoidossa suurpetoja ja hirvieläimiä tarkastellaan muun muassa lajien välisten riippuvuus- ja vaikutussuhteiden sekä ekosysteemin näkökulmasta. Lisäksi tarkastelussa otetaan huomioon taloudelliset vaikutukset kuten esimerkiksi hirvieläinten aiheuttamat vahingot ja alueelliset erot ekosysteemissä ja maisemarakenteessa.
Ohjausryhmän puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toi esille, että suurpetojen ja hirvieläinten kannanhoitoa tulee tarkastella kokonaisuutena.
-Eri riistalajeja kuten suurpetoja ja hirvieläimiä on tärkeää tarkastella yhtä aikaa ja myös riistalajien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset tulee ottaa tarkastelussa huomioon. Tätä varten tarvitaan tutkimusta, jolla luodaan pohja monilajiselle kannanhoidolle, Husu-Kallio korosti.
Monilajisen kannanhoidon avulla esimerkiksi hirvieläinten kannanhoitoa voitaisiin kehittää suuntaan, jossa alueelliset erityispiirteet otetaan paremmin huomioon.
Kohti tavoitteita ja toimenpiteitä
Susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hankkeessa on nyt edetty työsuunnitelman toiseen vaiheeseen. Hankkeessa on ollut aloitusseminaarin lisäksi kahdeksan valmisteluryhmän kokousta, joissa on käyty läpi yhteisesti määriteltyjä asiakokonaisuuksia ja niin sanottuja konfliktin ilmentymiä kuten suden aiheuttamia kotieläinvahinkoja. Nyt hankkeessa siirrytään yleisemmästä tarkastelusta kohti tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä. Keskiössä on luottamuksen vahvistaminen susikannan hoitoon, säätelyyn ja seurantaan laajapohjaisen yhteistyön kautta.
Maa- ja metsätalousministeriö ja alueelliset riistaneuvostot järjestävät huhtikuussa seitsemän alueellista sidosryhmätilaisuutta eri puolella Suomea osana susikannan hoitosuunnitelman päivitystä. Tilaisuuksiin on kutsuttu alueellisten riistaneuvostojen lisäksi sidosryhmien alueellisia edustajia ja maakunnallisia medioita. Tilaisuuksien tavoitteena on saada alueellisia ja paikallisia näkökulmia sekä toimenpideideoita susikannan hoitosuunnitelman päivitykseen.
-Sidosryhmätilaisuudet ovat tärkeitä paikkoja susiin liittyvälle keskustelulle ja ratkaisujen löytämiselle, ohjausryhmän puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio totesi.
Seuraavassa kokouksessa ohjausryhmä tulee tarkastelemaan tarkemmin susiin liittyvää viestintää.
