Viestintä on keskeinen osa susikannan hoitosuunnitelman päivitystä
Susikannan hoitosuunnitelman päivityshankkeen ohjausryhmä kokoontui perjantaina 14.12. tarkastelemaan hankkeen etenemistä. Ohjausryhmässä pohdittiin suuntaviivoja käynnissä olevalle hoitosuunnitelman päivitykselle. Tärkeinä asioina nähtiin viestintä, alueellisuuden ja valtakunnallisuuden huomioiminen ja susien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy.
Ohjausryhmä käsitteli kokouksessaan valmisteluryhmässä tarkasteltuja aiheita kuten susien aiheuttamia metsästyskoira- ja kotieläinvahinkoja ja niiden ennaltaehkäisyä sekä susien pyyntiin myönnettäviä poikkeuslupia. Lisäksi keskusteltiin susien pannoituksista ja viestinnästä.
Ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korosti aktiivisen ja tietoa lisäävän viestinnän merkitystä.
- Suteen liittyvän vastakkainasettelun vähentämisessä viestintä on erittäin tärkeässä roolissa. Susikonfliktin ratkaisuun liittyy paljon odotuksia ja ennakkokäsityksiä, jotka eivät välttämättä ole realistisia. Tekemistä faktatiedon levittämisessä on vielä paljon. Yhteiselon yksi avainkysymys on se, miten saadaan viestittyä asiasta alueellisesti ja kuinka huomioidaan se, miten susi vaikuttaa eri ihmisiin, Husu-Kallio totesi.
Husu-Kallio peräänkuulutti sekä valtakunnallisen että alueellisen näkökulman huomioimista susikannan hoidossa. Jommankumman näkökulman unohtaminen pahentaa helposti susikonfliktia. Husu-Kallio muistutti, että alueellisella tasolla ollaan kiinnostuneita ennen kaikkea susien paikallisesta esiintymisestä. Valtakunnan tasolla asiaa tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena, niin kuin esimerkiksi elinvoimaista susikantaa. Viestinnällä onkin iso merkitys näiden näkökulmien yhteensovittamisessa.
Vahinkojen ennaltaehkäisy ja poikkeuslupaprosessin selkiyttäminen tärkeää
Ohjausryhmässä korostettiin viestinnän ohella myös vahinkojen ennaltaehkäisyn tärkeyttä ja että molempiin olisi tärkeää varata lisäresursseja. Erityisesti metsästyskoiravahinkoihin ja laajemmin susien vaikutukseen metsästyskoiraharrastukseen tulee ohjausryhmän mielestä etsiä konkreettisia ratkaisuja. Tiedonjakamisen lisäksi tulisi panostaa esimerkiksi suojaliivien tekniseen kehittämiseen, koska nykyteknologialla on ohjausryhmän mielestä varmasti paljon annettavaa metsästyskoirien suojaamiseen. Myös kotieläinten suojaamista petoaidoin pidettiin tärkeänä.
Ohjausryhmässä nähtiin valmisteluryhmän tavoin, että poikkeuslupaprosessia tulee selventää luvanhakijoille ja korostaa, että keskeistä on hakemusten sisältö. Kriteerit eivät kuitenkaan ole kategorisia vaan lupaharkinta on aina tapauskohtaista.
- Tavoitetilana tulee olla sen selkiyttäminen, kuinka lupaharkinta etenee. Asian lopullinen harkinta on tietysti päätöksentekijällä, Husu-Kallio totesi.
Ohjausryhmä keskusteli lisäksi läntiseen Suomeen suunnitelluista susien pannoituksista. Pannoitusten todettiin tuovan tärkeää tietoa suden liikkumisesta. Vaikka kaikkia susia ei voida saada seurantaan, pannoitukset parantavat myös vahinkojen vähentämisen mahdollisuuksia. Ohjausryhmä linjasi myös, että pannoitukset tulisi ottaa yhdeksi teemaksi valmisteluryhmän työssä.
Luonnonvarakeskuksen tuottamaa susikannan ennustemallia pidettiin erinomaisena asiana, ja sen todettiin tuovan tärkeää tietoa myös poikkeuslupaharkintaa ajatellen.
Ohjaus- ja valmisteluryhmien asettamiskirje (pdf)
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, p. 029 516 2391, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Vesa Ruusila, erätalousneuvos, p. 029 516 2051, etunimi.sukunimi@mmm.fi
