Torstaina 27.10.2022 eduskunnalle toimitettu ilmastovuosikertomus on herättänyt keskustelua Suomen ilmastotoimien riittävyydestä. Keskustelun pontimena on ollut erityisesti ennakkotieto siitä, että maankäyttösektori, eli metsät, maatalousmaa ja muu maan käyttö, on vuonna 2021 kääntynyt ensi kertaa nettonielusta nettopäästöksi.

Hallitukselta on toivottu tähän liittyen ripeätä reagointia ja esiin on nostettu ajatus myös erillisestä ”hiilinielujen pelastamisohjelmasta”. Näin siitä huolimatta, että julkisuudessa esitetyt ajatukset ohjelman toimiksi on itse asiassa jo sisällytetty valtioneuvoston heinäkuussa 2022 hyväksymään Suomen ensimmäiseen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan (MISU).

Ns. pikaennakkotieto maankäyttösektorin nielukehityksestä saatiin jo toukokuussa, ja valmistelijoilla ja hallituksella oli siten tieto jo käytettävissään, kun MISU-suunnitelman luonnosta kesällä arvioitiin. Lopputulemana hallitus linjasi, että MISU on toteuttamiskelpoinen ja sen toimeenpanoa jatketaan. Samalla päätettiin kuitenkin myös muutamista lisätoimista, joista yksi on selvityksen teettäminen pikaennakkotietojen syistä sekä siitä, miten asia mahdollisesti vaikuttaa Suomen ilmastovelvoitteiden täyttämiseen vuosina 2021–2025.

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat selvittävät parhaillaan syitä metsien kasvun heikkenemiseen ja muun muassa sitä, onko asiassa kyse kasvun kertaluontoisesta laskusta vai pysyvämmästä trendistä. Samanaikaisesti on käynnistetty hallituksen kesällä linjaama valmistelu mahdollisen maankäytön muutosmaksun säätämiseksi, ja metsälain arviointi ilmastotavoitteiden näkökulmasta on sekin käynnistymässä.

Yhdeksi ratkaisuksi nieluongelmaan on ehdotettu Suomen metsien hakkuiden rajoittamista. Ehdotus ei ole kuitenkaan saanut kannatusta, eikä se olisi ilmastohaasteen tai kestävän kehityksen kannalta perusteltuakaan. Metsiä hyödynnetään globaalin kysynnän tyydyttämiseksi, ja jos Suomessa vähennettäisiin metsien hakkuita, hakkuut siirtyisivät ainakin osittain muihin maihin. Samalla heikkenisi mahdollisuus korvata fossiilista energiaa ja uusiutumattomia raaka-aineita uusiutuvilla.

Suomalaisten hyvinvointi edellyttää erityisesti nyt Venäjän hyökkäyssodan johdosta uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvan toiminnan turvaamista. Se ei tarkoita ilmastotavoitteiden laittamista ”jäähylle”; myös niitä tulee edistää edelleen määrätietoisesti – itse asiassa jopa aiempaa tehokkaammin, jotta irtautuminen fossiilisista raaka-aineista olisi nopeampaa.

Nyt ei ole aika eikä perusteita syyllistää maanviljelijöitä, metsänomistajia, teollisuutta, rakennuttajia tai kuntia, eikä ruokkia vastakkainasettelua kaupunkialueiden ja maaseudun välillä. Maankäyttösektoria voidaan perustellusti pitää ilmasto-ongelman sijasta ratkaisuna, ja siihen liittyvä ilmastotoimien kokonaisuus tarjoaa eri toimijoille mahdollisuuden osallistua omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan ilmastohaasteeseen vastaamiseen.

Paljon on lisäksi tehty ja tekeillä, ja tavoitteet ovat yhteisiä ja tiedossa. Keskeistä on nyt edetä oikeaan suuntaan ja toteuttaa yhdessä jo sovittuja toimia. Meillä on oltava kuitenkin malttia, sillä maankäyttösektorilla ilmastotoimien tulokset näkyvät vasta viiveellä. Jos toimenpiteiden toteutuma tai tavoitteiden saavuttaminen ei etene suunnitellusti lähivuosina, sitten toimintaa kehitetään edelleen.

Heikki Granholm
Luonnonvaraneuvos
Maa- ja metsätalousministeriö