Ruoantuotanto on ongelmissa kuivuuden takia, padot hajoavat sodan ja luonnonkatastrofien keskellä, liian vanhat vesiputket katkeilevat jopa Helsingin keskustassa ja pelottavia vesiaiheita on uutisissa viikoittain. Veteen, sen puuttumiseen, puhtauteen tai kestävään käyttöön liittyvät aiheet ovat nousseet pikkuhiljaa myös kansalaisten ajatuksiin. Asia on tärkeä myös yhteiskunnan kilpailukyvyn näkökulmasta, sillä huonosti ennakoidut tuhot aiheuttavat suuria yhteiskunnallisia kustannuksia. 

Viime vuonna julkaistussa vesitalousstrategiassamme on visiona puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon tarpeisiin. Sen eteen on tehtävä ihan oikeasti töitä eikä pidettävä vettä itsestäänselvyytenä edes Suomessa. 

Kuinka ollakaan, meillä on Suomessa ihan valtavan hienoa osaamista asian suhteen. Kokosimme viime keväänä suomalaisen vesiosaamisen tarjoomaa ja totesimme joukolla, että sitä todellakin riittää ja voimme paukutella ylpeinä henkseleitämme. 

Vesiosaamisen kasvupotentiaali on valtava, sillä ilmastonmuutoksenkin myötä tarpeet maailmalla kasvavat ja hallitukset kaikkialla haluavat tehdä asialle jotain. Jopa rahoitusta löytyy. Päätöksentekoprosessit ovat toki monessa maassa hankalia ja pitkiä, koska asiakkaana on usein julkinen sektori, mutta niidenkin ymmärtämiseen saa apua esimerkiksi Team Finland-verkostolta maailmalla. 

Lisäksi meillä on nyt puolitoista vuotta pyörinyt EU:n rahoittama vesiosaamisen kasvu- ja kansainvälistymisohjelma, jolla on saatu luotua hyvää pöhinää ja konkretiaa vesiosaamisemme vientiin. 

Uudessa hallitusohjelmassamme todetaan: ”Suomella on käsillä erinomaiset mahdollisuudet hyötyä globaalista puhtaan siirtymän ja uuden teknologian ennustetusta investointiaallosta. Se tarjoaa vahvat edellytykset teollisuuden uudistumiselle ja vahvistumiselle. Suomi tarvitsee kasvavia yrityksiä, investointeja, korkeaan osaamiseen perustuvaa kestävää talouskasvua ja uudistumiskykyä.” ja ”Suomella on käsillä historiallinen tilaisuus hyötyä globaalista puhtaan siirtymän investointiaallosta. Se tarjoaa teollisuuden uudistumiselle suurimman muutosvoiman vuosikymmeniin.” 

Hallituksen tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu sekä teollisten työpaikkojen säilyminen Suomessa. Talouden ja viennin kivijalkaa vahvistetaan sitoutumalla toimenpiteisiin, joilla tuplataan kasvuhakuisten keskisuurten yrittäjävetoisten yritysten määrä vuoteen 2030 mennessä. 

Pidetään yhdessä huoli, ettei vesi unohdu agendalta, sillä se liittyy lähes kaikkeen. Vesi liittyy sekä ihmisten että eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, se liittyy ruoantuotantoon, se liittyy teollisuuden kilpailukykyyn, se liittyy sekä kaupunki- että maaseutuympäristöön. Ei ole mitään selkeää, helppoa kokonaisuutta. Mutta toisaalta, onko maailmassa mikään enää selkeä, helppo kokonaisuus? Meidän on mietittävä asioita yhä enemmän poikkisektoraalisina kokonaisuuksina. 

Jos käperrymme vain vesisektorille, unohdamme oleellisen. Vesisektorin on tehtävä yhteistyötä muiden sektoreiden kanssa, jotta se saa osaamistaan maailmalle meidän kaikkien hyödyksi. Ja muiden sektoreiden on tajuttava, että ilman vettä juurikaan mikään ei toimi eli myös muiden sektoreiden on tultava etsimään ratkaisuja vesiosaamisesta. 

Poikkisektoraalista työtä varten on muuten avustuksiakin jaossa ja haku alkaa syyskuun puolivälissä! 

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä maa- ja metsätalousministeriön luonnonvara- ja vesitalousyksikössä.