Kansainvälinen merentutkimusneuvosto suositteli tieteellisessä (ICES) neuvossaan toukokuussa 2023 lohenkalastuksen kieltämistä Ahvenanmaalta Merenkurkkuun ulottuvalla merialueella Ruotsin puolella olevan Ljungan-joen tautitilanteesta johtuvan lohikannan heikentymisen takia. 

Eduskunnan päättämän linjauksen mukaisesti MMM edistää ICES:n tieteelliseen neuvoon perustuen sellaista ratkaisua, jossa vuosiksi 2022 ja 2023 vahvistettuja lohen kalastusta koskevia kalastusrajoituksia ja teknisiä kalastussääntöjä jatketaan myös vuonna 2024 ja lohenkalastusta täsmäsäädellään ajallisesti ja alueellisesti Ljungan-joen lohikannan nopean elpymisen tukemiseksi. Lisäksi Eduskunta on linjannut, että kalastuskiintiöitä asetettaessa on huomioitava myös ajantasaisin tieteellinen tieto lohen erittäin heikosta noususta Tornion- ja Simojokeen vuonna 2023 ja kalastusta säädeltäessä kaupallista ja vapaa-ajan kalastusta on kohdeltava tasapuolisesti.   

Maatalous- ja kalastusneuvosto päätti lokakuussa 2023 Itämeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2024. Se päätti komission ehdotuksen mukaisesti kaupallisen kalastuksen kiellosta yllä mainitulla merialueella (leveyspiirin 63.30´N eteläpuolella = noin Uudenkaarlepyyn eteläpuolella) ja siitä, että vapaa-ajankalastuksessa voidaan ottaa saaliiksi eväleikattuja lohia säännöllä yksi lohi kalastajaa kohden päivässä.

Kalastusneuvostossa käydyissä neuvotteluissa komissio ei suostunut hyväksymään Suomen ja Ruotsin ehdottamia täsmäsäätelytoimenpiteitä Ljunganin lohen suojelemiseksi, vaan vaati niiden arviointia ICES:ssä. Komissio, Suomi ja Ruotsi antoivat asiasta lausuman, jonka mukaan ne yhteistyössä pyrkivät saamaan viipymättä ICES:n asiantuntijanäkemyksen teknisen konsultaation kautta. Tämä prosessi on ollut suuri pettymys, sillä jatkuvasta kiirehtimisestä huolimatta viime viikolla on käynyt ilmi, ettei ICES tule antamaan tällaista asiantuntijanäkemystä kuin aikaisintaan toukokuussa. Tämä on aivan liian myöhäinen ajankohta kansallisen lohenkalastuksen säätelyn järjestämisen kannalta. Tilanne on jo nyt aiheuttanut kohtuutonta epävarmuutta kaupallisten ja vapaa-ajan kalastajien sekä kalastusmatkailuyrittäjien keskuudessa.

Toimenpiteet kestävän lohenkalastuksen turvaamiseksi:

Tieteellinen kalastus. EU:n lohenkalastusta koskevassa päätöksentekoprosessissa on käynyt selvästi ilmi, että meillä ei ole päätöksenteossa tarvittavaa riittävää ajantasaista tieteellistä tietoa Ljunganin lohen esiintymisestä Suomen rannikon kaupallisessa ja vapaa-ajan kalastuksessa. Tätä koskeva tieto on päätöksenteon kannalta keskeinen, koska päätetty kieltoalue ja siitä aiheutuvat sosioekonomiset vaikutukset perustuvat pelkästään Ljunganin lohikannan tilaan ja sen arvioituun esiintymiseen. Suomen saalisnäytteistä Pohjanlahdella vuosilta 2017 – 2020 Ljunganin lohia ei ole todettu ja lohenkalastuksen rakenne on muuttunut rannikonläheiseksi ja pienimuotoiseksi. Tästä johtuen maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut tänään komissiolle käynnistävänsä EU-lainsäädännön mahdollistaman tieteellisen lohenkalastuksen ja lähettänyt komissiolle sitä koskevan suunnitelman tieteellisen tiedon keräämiseksi. 

Suunnitelman mukaan 45 vuosina 2022 tai 2023 vähintään 20 lohta kyseisellä merialueella saanutta kaupallista lohenkalastajaa ja kaikki vapaa-ajankalastajat voivat osallistua tieteelliseen kalastukseen. Ennen kuin tieteellistä kalastusta voidaan harjoittaa, kaupallisille kalastajille lähetetään sitä koskeva kalastuslupa ja vapaa-ajankalastajia informoidaan erikseen. Tieteellisessä kalastuksessa edellytetään, että kalastajat kirjaavat kaikkien saaliiksi saamiensa luonnonlohien osalta pyyntipaikan ja -ajan, painon, pituuden ja sukupuolen sekä ottavat suomunäytteet, joista analysoidaan lohien alkuperä ja saadaan tieto Ljunganin lohien mahdollisesta esiintymisestä saaliissa. 

Komissio voi lähettää Suomen suunnitelman EU:n tieteellis-, teknis- ja taloudellisen kalastuskomitean (STECF) arvioitavaksi. Suomi voi joutua tarkentamaan tai muuttamaan suunnitelmaansa sen kommenttien mukaisesti. 

Kalastuksen säätelytoimet.  Suomi aikoo toteuttaa edellä mainitun tieteellisen kalastuksen niiden Ljunganin lohen suojelemiseksi suunniteltujen kalastusrajoitusten mukaisesti, jotka lähetettiin ICES:n arvioitavaksi. Koska aiemman tutkimustiedon perusteella on arvioitu, että pääosa Ljunganin alkuperää olevista lohista vaeltaa rannikollamme viikoilla 18-21, tieteellinen lohenkalastus alkaa tutkimusalueella 27.5., mikä merkitsee eteläisimmillä alueilla lähes neljän viikon myöhennystä lohen kalastuksen aiempaan aloitusajankohtaan. Tieteellistä kalastusta voitaisiin harjoittaa neljän merimailin sisällä perusviivasta. Vaikka toukokuussa lohisaalis on vähäinen, tämä rajoitus vaikuttaa osaltaan myönteisesti myös muiden kuin Ljunganin lohien vaellukseen kohti niiden kutujokia.
Lisäksi Saaristomerellä aiotaan tieteellisessä kalastuksessa tiukentaa säätelyä siten, että kaupalliset kalastajat saisivat samalla tavalla kuin Pohjanlahdella käyttää vain yhtä isorysää 27 toukokuusta 9 kesäkuuhun, kahta isorysää 10 - 16 kesäkuuta ja tämän jälkeen enintään neljää isorysää. Näin kalastusponnistus pysyy rajoitettuna kalastuksen alkukauden ajan.

Suomen lohenkalastuskiintiön suuruus. Maa- ja metsätalousministeriö kantaa Eduskunnan ja muiden toimijoiden tavoin suurta huolta lohen viimevuotisesta heikosta noususta Tornion- ja Simojokeen. Tästä syystä maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt aiemmista vuosista poiketen olla ottamatta vastaan muiden Itämeren EU-jäsenvaltioiden lupaamia kiintiösiirtoja. Tämän seurauksena Suomen Pohjanlahden ja pääaltaan lohenkalastuskiintiö vuodelle 2024 on 16 661 lohta (neuvoston päätöksen mukainen 13 945 ja viime vuodelta automaattisesti siirtyvä 2 716 lohta), mikä merkitsee lähes 39%:n vähennystä Suomen viime vuoden 27 163 lohen kalastuskiintiöön verrattuna. Suomen lohikiintiö ei ole koskaan aiemmin ollut näin pieni. Tiukoista säätelytoimista ja kalastajakohtaisten lohikiintiöiden joustavuuden rajoituksista johtuen sen ei odoteta täyttyvän.

Näillä toisiaan tukevilla toimenpiteillä maa- ja metsätalousministeriö mahdollistaa Ljunganin lohen suojelemisen, täsmäsäädellyn lohenkalastuksen toteuttamisen Suomen rannikolla ja päätöksenteossa tarvittavan tieteellisen tiedon keräämisen sekä vahvistaa Tornion- ja Simojokeen suuntautuvan kutuvaelluksen onnistumisen edellytyksiä Eduskunnan määrittelemien Suomen tavoitteiden mukaisesti.

Lue myös: MMM:n tiedote 26.2.2024

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikön päällikkö