Suomessa ei tarvitse olla huolissaan ruuan riittävyydestä koronainfektion vuoksi. Ruuan tuottaminen on ammattilaisten käsissä. Koronavirus ei leviä eläinten tai elintarvikkeiden välityksellä.

Korkea hygienian taso on tiloillamme arkipäivää. Suomessa kotieläintuotanto on panostanut vuosikymmenien ajan tarttuvien eläintautien vastustukseen. Hyvä yhteistyö viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken on luonut vankan pohjan maamme poikkeuksellisen hyvälle eläintautitilanteelle. Käytännössä työn tekevät kotieläintuottajat itse joka päivä. Tuotantotilat suojataan viruksilta ja tarttuvilta bakteeritartunnoilta monin eri keinoin rehunhankinnasta ihmisten liikkumiseen asti.

Olemme maa- ja metsätalousministeriössä ylpeitä tilojemme korkeasta bioturvallisuuden tasosta osana ruuantuotannon laatutyötä. Tarttuvien tautien vastustuksen rinnalla tiloilla huolehditaan päivittäin myös hyvästä tuotantohygieniasta. Työn tuloksena meillä on EU:n korkealaatuisinta raakamaitoa, broilereita ei tarvitse koko tuotantoaikana lääkitä lainkaan ja kananmunat sekä liha ovat salmonellatartunnoista vapaita.
Kotieläintuottajat ovat kuitenkin myös itse alttiina virustartunnoille aivan kuten me kaikki muutkin suomalaiset. Siksi onkin tärkeää, että erityistä huomiota kiinnitetään myös omaan terveydensuojeluun. Kuten terveysalan ammattilaiset ovat meille kaikille viime päivinä korostaneet, myös kotieläintuottajien on ensiarvoisen tärkeää huolehtia hyvästä käsihygieniasta, myös sen oman työpaikan ulkopuolella.

Sairaana ei töitä pidä tehdä. Hyviin tuotantotapoihin kuuluu, että sairauden aikana eläinten hoitoon saadaan terveet työntekijät. Lomitusjärjestelyjen on toimittava myös epidemiatilanteissa.  Koronaviruksen levitessä on todennäköistä, että myös kotieläintiloilla eläimiä hoitavat altistuvat. Kotona karanteenissa olevat terveet henkilöt voivat hoitaa eläimiä, jos samoissa tiloissa ei käy tilan ulkopuolisia henkilöitä.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n mukaan elintarvikkeet eivät ole välittäneet ihmisten koronavirustartuntoja koskaan aiemmin eikä ole syytä epäillä niin tapahtuvan nytkään. Kyse on ihmisten välisestä tartunnasta. Maatiloilla voidaan siten keskittyä normaalisti ruuan tuottamiseen. Maito, kananmunat ja eläimet voidaan noutaa tiloilta normaalisti.

Elintarviketeollisuus on myös päivittänyt omia valmiussuunnitelmiaan, jotta tuotanto jatkuu meillä normaalisti, vaikka henkilöstöstä jotkut virukselle altistuisivatkin. Myös elintarvikejalostus on vuosikausia satsannut hyvään tuotantohygieniaan. Käsien huolellinen pesu ja tuotantoympäristön puhtaana pitäminen ovat osa jokapäiväistä työtä. Sairaana ei Suomessa elintarvikkeita käsitellä.

Suomessa meidän ei tarvitse olla huolissamme ruuan riittävyydestä koronainfektion vuoksi. Ruuan tuottaminen on ammattilaisten käsissä. Työntekijöiden sairastumiseen on varauduttava jokaisella työpaikalla. On selvää, että tietyt tehtävät ovat haavoittuvaisempia ja siksi koko ruokajärjestelmässä on huolehdittava varahenkilöistä sen varalta, että useampi henkilö sairastuu yhtä aikaa. Tämä koskee myös elintarvikekuljetuksia tiloilta laitoksiin ja niistä kauppoihin ja keittiöihin. Jokaisessa yrityksessä, maatilalta alkaen, onkin syytä olla tiedossa varahenkilöt puhelinnumeroineen sairastunutta tuuraamaan.

Onneksi valtaosa koronavirustartunnan saaneista on lieväoireisia, joten he voivat palata työelämään nopeasti tervehdyttyään.  Samaa ”reservilistaa” on syytä ylläpitää myös koronatartunnan jälkeen. Uskomme, että valtaosassa yrityksiä ja tiloja nämä asiat on jo mietitty osana laatujärjestelmää ja bioturvallisuuden ylläpitoa. Mikäli kuitenkin päivitettävää on, on se syytä tehdä pikaisesti.

Kuten Tasavallan Presidentti viisaasti sanoi, nyt on tarpeen ottaa fyysistä etäisyyttä ja samalla henkistä läheisyyttä. Tämä sopii hyvin myös ruuan tuotantoon. Teemme kaikki työmme pitkään jo käytössämme olleiden hyvien tuotantotapojen mukaan, jättäen turhat kokoontumiset ja matkat pois. Samalla annamme apumme sitä tarvitsevalle käytännön töiden tekemiseksi, oli kyse sitten uuden työtehtävän tekemisestä jalostavassa yrityksessä tai naapuritilan eläinten hoidossa.

Me olemme pärjänneet paljon vaikeammissakin hetkissä, kuten me kaikki varmasti kiitollisena ajattelemme tänään talvisodan päättymisen muistopäivänä.

Ruokavirasto: usein kysyttyä koronaviruksesta

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio