Mistä ruokasi on kotoisin?

Ruuan alkuperä kertoo siitä, minkälaisissa olosuhteissa ruoka on tuotettu ja millaisia vaikutuksia tuotantotavoilla on esimerkiksi ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja siihen, millaisia aineita ravinnon mukana päätyy elimistöön. Ovatko tuotanto-olot ja ruuan reitit pellosta pöytään vastuullisia ja kestäviä?

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanjan tavoitteena oli lisätä suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä, kertomalla kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Kampanjassa seurattiin eri puolilla maata sijaitsevien maatilojen kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsittiin vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää.

Kampanjan maatilat

Mukana kampanjassa oli yhdeksän tilaaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, joihin päästiin tutustumaan kampanjan kuluessa:

• Aittomäen maitotilaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, Kiuruvesi
  Tiesitkö, että päästäkseen meijeriin maidon on täytettävä tiukat laatuvaatimukset maidon solukoostumuksen ja bakteeripitoisuuksien suhteen? Laadukkaan maidon tuotanto edellyttääkin tiloilta tarkkuutta ja hyvää huolenpitoa eläinten hyvinvoinnista, työntekijöiden jaksamisesta ja tilojen puhtaudesta.
  Katso videolta, kuinka Aittomäen tilalla tuotetaan laatumaitoaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Herrakunnan tilaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, Salo
  Herrakunnan tilalla tuotetaan karitsanlihaa luonnonniityillä laiduntavista eläimistä ja sekä kasvatetaan vanhoja suomalaisia lammasrotuja, kainuunharmasta ja suomenlampaita,lue lisää tilasta
• KanakumppanitLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, Alastaro
  Kanakumppaneiden tilalla kasvatetaan munituskanoja ja tuotetaan 40 000 munaa päivässä, lue lisää tilasta
• Kankarin Tila OyLinkki toiselle sivustolle, Somero
  Kankarin tilalla kasvatetaan lihasikoja, joita tilalta tulee myyntiin vuosittain 3000. Sianliha on Suomessa kulutustilastojen kärjessä, lue lisää tilasta
• Krannin tilaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, Nurmijärvi  Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
  Krannin tila tuottaa lähiruokaa Nurmijärvellä, tilalla viljelty kaura myös jalostetaan paikan päällä vuonna 2018 avatussa kauramyllyssä. Suomen olot soveltuvat hyvin kauran viljelyyn, ja Suomi onkin kauran viennin kärkimaita maailmassa.
  Katso videolta, miten monivaiheinen on Krannin tilan kauran matka pellolta puurohiutaleiksiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Kuonan TilaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, Nilsiä
  Kuonan tilalla Savossa tuotetaan rotukarjan lihaa, lue lisää tilasta.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Moon Milk OyLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, Suonenjoki
  Kahden yrittäjäperheen yhteisomistuksessa olevan maitotilan navetassa märehtii noin 120 lypsylehmää, lue lisää tilasta.
• Oy Gulin AbLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, Närpiö
  Gulin oli yksi ensimmäisistä Närpiön viljelijöistä, joka asensi kasvihuoneisiinsa led-valot, lue lisää tilastaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä.
• Rantalan tilaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, Lapua
  Eteläpohjalaisella tilalla tuotetaan salmonella- ja antibioottivapaata ja kotimaisella puhtaalla rehulla tuotettua, kuluttajillekin helposti jäljitettävää broilerinlihaa, lue lisää tilastaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä.

Ruuan arvostuskampanja suunniteltiin yhteistyössä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:nLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC:nLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä kanssa.

Läheltä parempaa, koska

Suomalainen ruoka on vastuullista. Suomessa on runsaat vesivarat. Ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja antibiootteja käytetään vastuullisesti. Meillä broilerien nokkia ei katkota ja sikojen hyvinvoinnista kertovat pitkät saparot. Suomalainen ruoka on myös merkittävä työllistäjä, 340 000 ihmistä eri puolilla maata työskentelee ruoka-alalla.

Suomalainen ruoka on helppo jäljittää. Suomessa tuotettu ruoka, niin maito, vilja kuin vihanneksetkin, voidaan jäljittää aina tuotantotilalle asti. Jäljitettävyys lisää ruuan turvallisuutta, ja läpinäkyvä tuotantoketju takaa sen, että tuotteen alkuperään ja laatuun voi luottaa. Me tiedämme, kuinka ruoka on tuotettu ja miten se on jalostettu.

Suomalainen ruoka on puhdasta. Suomessa on puhdas maaperä, ilma ja laadukkaat vesivarat. Suomalaisen elintarvikeketjun hygienia on maailman kärkiluokkaa. Suomessa on poikkeuksellisen vähän eläin- ja kasvitauteja ja torjunta-aineiden käyttö on kansainvälisessä vertailussa vähäisempää ja jäämät pienempiä. Suomalaiset elintarvikkeet ovat salmonella- ja antibioottivapaita.