Mistä ruokasi on kotoisin?
Ruuan alkuperä kertoo siitä, minkälaisissa olosuhteissa ruoka on tuotettu ja millaisia vaikutuksia tuotantotavoilla on esimerkiksi ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja siihen, millaisia aineita ravinnon mukana päätyy elimistöön. Ovatko tuotanto-olot ja ruuan reitit pellosta pöytään vastuullisia ja kestäviä?
Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanjan tavoitteena oli lisätä suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä, kertomalla kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Kampanjassa seurattiin eri puolilla maata sijaitsevien maatilojen kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsittiin vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää.
Kampanjan maatilat
Mukana kampanjassa oli yhdeksän tilaa, joihin päästiin tutustumaan kampanjan kuluessa:
- Aittomäen maitotila, Kiuruvesi
Tiesitkö, että päästäkseen meijeriin maidon on täytettävä tiukat laatuvaatimukset maidon solukoostumuksen ja bakteeripitoisuuksien suhteen? Laadukkaan maidon tuotanto edellyttääkin tiloilta tarkkuutta ja hyvää huolenpitoa eläinten hyvinvoinnista, työntekijöiden jaksamisesta ja tilojen puhtaudesta.
Katso videolta, kuinka Aittomäen tilalla tuotetaan laatumaitoa - Herrakunnan tila, Salo
Herrakunnan tilalla tuotetaan karitsanlihaa luonnonniityillä laiduntavista eläimistä ja sekä kasvatetaan vanhoja suomalaisia lammasrotuja, kainuunharmasta ja suomenlampaita,lue lisää tilasta - Kanakumppanit, Alastaro
Kanakumppaneiden tilalla kasvatetaan munituskanoja ja tuotetaan 40 000 munaa päivässä, lue lisää tilasta - Kankarin Tila Oy, Somero
Kankarin tilalla kasvatetaan lihasikoja, joita tilalta tulee myyntiin vuosittain 3000. Sianliha on Suomessa kulutustilastojen kärjessä, lue lisää tilasta - Krannin tila, Nurmijärvi
Krannin tila tuottaa lähiruokaa Nurmijärvellä, tilalla viljelty kaura myös jalostetaan paikan päällä vuonna 2018 avatussa kauramyllyssä. Suomen olot soveltuvat hyvin kauran viljelyyn, ja Suomi onkin kauran viennin kärkimaita maailmassa.
Katso videolta, miten monivaiheinen on Krannin tilan kauran matka pellolta puurohiutaleiksi - Kuonan Tila, Nilsiä
Kuonan tilalla Savossa tuotetaan rotukarjan lihaa, lue lisää tilasta. - Moon Milk Oy, Suonenjoki
Kahden yrittäjäperheen yhteisomistuksessa olevan maitotilan navetassa märehtii noin 120 lypsylehmää, lue lisää tilasta. - Oy Gulin Ab, Närpiö
Gulin oli yksi ensimmäisistä Närpiön viljelijöistä, joka asensi kasvihuoneisiinsa led-valot, lue lisää tilasta. - Rantalan tila, Lapua
Eteläpohjalaisella tilalla tuotetaan salmonella- ja antibioottivapaata ja kotimaisella puhtaalla rehulla tuotettua, kuluttajillekin helposti jäljitettävää broilerinlihaa, lue lisää tilasta.
Ruuan arvostuskampanja suunniteltiin yhteistyössä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC:n kanssa.
Läheltä parempaa, koska
Suomalainen ruoka on vastuullista. Suomessa on runsaat vesivarat. Ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja antibiootteja käytetään vastuullisesti. Meillä broilerien nokkia ei katkota ja sikojen hyvinvoinnista kertovat pitkät saparot. Suomalainen ruoka on myös merkittävä työllistäjä, 340 000 ihmistä eri puolilla maata työskentelee ruoka-alalla.
Suomalainen ruoka on helppo jäljittää. Suomessa tuotettu ruoka, niin maito, vilja kuin vihanneksetkin, voidaan jäljittää aina tuotantotilalle asti. Jäljitettävyys lisää ruuan turvallisuutta, ja läpinäkyvä tuotantoketju takaa sen, että tuotteen alkuperään ja laatuun voi luottaa. Me tiedämme, kuinka ruoka on tuotettu ja miten se on jalostettu.
Suomalainen ruoka on puhdasta. Suomessa on puhdas maaperä, ilma ja laadukkaat vesivarat. Suomalaisen elintarvikeketjun hygienia on maailman kärkiluokkaa. Suomessa on poikkeuksellisen vähän eläin- ja kasvitauteja ja torjunta-aineiden käyttö on kansainvälisessä vertailussa vähäisempää ja jäämät pienempiä. Suomalaiset elintarvikkeet ovat salmonella- ja antibioottivapaita.