Mikä on tärkein kysymys, kun puhutaan ruuasta?

 

Mistä ruokasi on kotoisin?

Ruuan alkuperä kertoo siitä, minkälaisissa olosuhteissa ruoka on tuotettu ja millaisia vaikutuksia tuotantotavoilla on esimerkiksi ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja siihen, millaisia aineita ravinnon mukana päätyy elimistöön. Ovatko tuotanto-olot ja ruuan reitit pellosta pöytään vastuullisia ja kestäviä?

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanjan tavoitteena oli lisätä suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä, kertomalla kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Kampanjassa seurattiin eri puolilla maata sijaitsevien maatilojen kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsittiin vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää.

Kampanjan maatilat

Mukana kampanjassa oli yhdeksän tilaa, joihin päästiin tutustumaan kampanjan kuluessa:

Ruuan arvostuskampanja suunniteltiin yhteistyössä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC:n kanssa.

Läheltä parempaa, koska

Suomalainen ruoka on vastuullista

Suomalainen ruoka on vastuullista. Suomessa on runsaat vesivarat. Ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja antibiootteja käytetään vastuullisesti. Meillä broilerien nokkia ei katkota ja sikojen hyvinvoinnista kertovat pitkät saparot. Suomalainen ruoka on myös merkittävä työllistäjä, 340 000 ihmistä eri puolilla maata työskentelee ruoka-alalla.

Suomalainen ruoka on helppo jäljittää

Suomalainen ruoka on helppo jäljittää. Suomessa tuotettu ruoka, niin maito, vilja kuin vihanneksetkin, voidaan jäljittää aina tuotantotilalle asti. Jäljitettävyys lisää ruuan turvallisuutta, ja läpinäkyvä tuotantoketju takaa sen, että tuotteen alkuperään ja laatuun voi luottaa. Me tiedämme, kuinka ruoka on tuotettu ja miten se on jalostettu.

Suomalainen ruoka on puhdasta. Suomessa on puhdas maaperä, ilma ja laadukkaat vesivarat. Suomalaisen elintarvikeketjun hygienia on maailman kärkiluokkaa. Suomessa on poikkeuksellisen vähän eläin- ja kasvitauteja ja torjunta-aineiden käyttö on kansainvälisessä vertailussa vähäisempää ja jäämät pienempiä. Suomalaiset elintarvikkeet ovat salmonella- ja antibioottivapaita.

Lisätietoja

Anna-Leena Miettinen, yksikön päällikkö 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Markkinayksikkö Maatalous- ja kalastusneuvosto  0295162409  


Anna Salminen, erityisasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Markkinayksikkö 0295162002