Mikä on tärkein kysymys, kun puhutaan ruuasta?

 

Mistä ruokasi on kotoisin?

Ruuan alkuperä kertoo siitä, minkälaisissa olosuhteissa ruoka on tuotettu ja millaisia vaikutuksia tuotantotavoilla on esimerkiksi ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja siihen, millaisia aineita ravinnon mukana päätyy elimistöön. Ovatko tuotanto-olot ja ruuan reitit pellosta pöytään vastuullisia ja kestäviä?

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä ja kertoo, kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Kampanjassa seurataan eri puolilla maata sijaitsevien maatilojen kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää.

Kampanjan maatilat

Mukana kampanjassa on yhdeksän tilaa, joihin päästään tutustumaan kampanjan kuluessa:

  • Aittomäen maitotila, Kiuruvesi
    Tiesitkö, että päästäkseen meijeriin maidon on täytettävä tiukat laatuvaatimukset maidon solukoostumuksen ja bakteeripitoisuuksien suhteen? Laadukkaan maidon tuotanto edellyttääkin tiloilta tarkkuutta ja hyvää huolenpitoa eläinten hyvinvoinnista, työntekijöiden jaksamisesta ja tilojen puhtaudesta. Katso videolta, kuinka Aittomäen tilalla tuotetaan laatumaitoa

  • Herrakunnan tila, Salo
    Herrakunnan tilalla tuotetaan karitsanlihaa luonnonniityillä laiduntavista eläimistä ja sekä kasvatetaan vanhoja suomalaisia lammasrotuja, kainuunharmasta ja suomenlampaita,lue lisää tilasta
  • Kanakumppanit, Alastaro
    Kanakumppaneiden tilalla kasvatetaan munituskanoja ja tuotetaan 40 000 munaa päivässä, lue lisää tilasta
  • Kankarin Tila Oy, Somero
    Kankarin tilalla kasvatetaan lihasikoja, joita tilalta tulee myyntiin vuosittain 3000. Sianliha on Suomessa kulutustilastojen kärjessä, lue lisää tilasta
  • Krannin tila, Nurmijärvi  
    Krannin tila tuottaa lähiruokaa Nurmijärvellä, tilalla viljelty kaura myös jalostetaan paikan päällä vuonna 2018 avatussa kauramyllyssä. Suomen olot soveltuvat hyvin kauran viljelyyn, ja Suomi onkin kauran viennin kärkimaita maailmassa. Katso videolta, miten monivaiheinen on Krannin tilan kauran matka pellolta puurohiutaleiksi

Lähde mukaan kahden vuoden mittaiselle matkalle ja ota selvää ruokaa ostaessasi ja valitessasi, mistä ruoka on kotoisin. Voit seurata ja osallistua kampanjaan Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa aihetunnisteella #läheltäparempaa ja ruotsiksi #bramatväxernära.

Ruuan arvostuskampanja on suunniteltu yhteistyössä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC:n kanssa.

Läheltä parempaa, koska

Suomalainen ruoka on vastuullista

Suomalainen ruoka on vastuullista. Suomessa on runsaat vesivarat. Ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja antibiootteja käytetään vastuullisesti. Meillä broilerien nokkia ei katkota ja sikojen hyvinvoinnista kertovat pitkät saparot. Suomalainen ruoka on myös merkittävä työllistäjä, 340 000 ihmistä eri puolilla maata työskentelee ruoka-alalla.

Suomalainen ruoka on helppo jäljittää

Suomalainen ruoka on helppo jäljittää. Suomessa tuotettu ruoka, niin maito, vilja kuin vihanneksetkin, voidaan jäljittää aina tuotantotilalle asti. Jäljitettävyys lisää ruuan turvallisuutta, ja läpinäkyvä tuotantoketju takaa sen, että tuotteen alkuperään ja laatuun voi luottaa. Me tiedämme, kuinka ruoka on tuotettu ja miten se on jalostettu.

Suomalainen ruoka on puhdasta. Suomessa on puhdas maaperä, ilma ja laadukkaat vesivarat. Suomalaisen elintarvikeketjun hygienia on maailman kärkiluokkaa. Suomessa on poikkeuksellisen vähän eläin- ja kasvitauteja ja torjunta-aineiden käyttö on kansainvälisessä vertailussa vähäisempää ja jäämät pienempiä. Suomalaiset elintarvikkeet ovat salmonella- ja antibioottivapaita.

Lisätietoja

14057349

Anna-Leena Miettinen, yksikön päällikkö 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Markkinayksikkö Maatalous- ja kalastusneuvosto  0295162409  


Anna Salminen, viestintäasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Markkinayksikkö 0295162002