Oppimateriaalit
Ruuan reitti tutuksi uusilta videoilta
Harva meistä tietää, mikä on ruoan reitti pellolta pöytään tai millaista on maatilan arki nykypäivänä: miten kaurahiutaleita valmistetaan, millaista on pyörittää juustolaa tai mitkä asiat ovat tärkeitä lehmien hoidossa, jotta turvataan laadukas maidontuotanto.
Osana maa- ja metsätalousministeriön Läheltä parempaa -ruokakampanjaa olemme koostaneet kolme lyhyttä opetusvideota, joita voi käyttää esimerkiksi yläkoulun tai lukion kotitaloustunneilla johdattamassa keskusteluun ruoan alkuperästä.
- Kaura – pellolta hiutaleeksi
mukana Krannin tila - Miten laadukas maito syntyy?
mukana Aitomäen tila - Juuston valmistuksen salaisuus
mukana Jukolan juustola
Videot on julkaistu myös ruotsiksi tekstitettyinä:
- Hur produceras havreflingor i Finland?
- Hur produceras mjölk i Finland?
- Hur produceras ost i Finland?
Vastuullisia valintoja kuntien keittiöihin - kuinka se tehdään?
Keinot eli kuinka vastuullisuus voidaan huomioida käytännössä kuntien julkisissa ruokahankinnoissa?
Muita oppimateriaaleja:
Maistuva koulu on alakoulun opettajan tärkein ruokakasvatussivusto, jonka avulla ruokakasvatuksen voi kytkeä osaksi koulun päivittäisiä rutiineja. Sivustolta löytyy selkeästi luokiteltuna ruokakasvatukseen sopivat, peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin (2014), kouluruokailusuosituksiin (Syödään ja opitaan yhdessä 2017) sekä teoreettiseen viitekehykseen perustuvat materiaalit ja ideat oppitunneille ja kouluruokailun kehittämiseen. Lisäksi tarjolla on opettajille puolen veso-päivän pituinen maksuton nettikoulutuspaketti. Maistuva koulu on kehitetty yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen tutkimusryhmän kanssa. Instagram: @maistuvakoulu, Facebook: Maistuva koulu
Ruokatieto ry:n sivuilta löydät laadukasta, ruoka-aiheista oppimateriaalia perusopetuksen ala- ja yläluokille ja toisen asteen opiskelijoille, muun muassa tietoa maidon, vihannesten, kalan, lihan ja viljan reitistä pellolta pöytään.
Syyskuussa 2018 avattu, EU:n koulujakelujärjestelmän tueksi toteutettu Ruokatutka.fi tarjoaa vuorovaikutteisia oppimateriaaleja päiväkoti-ikäisille, ala- ja ylä-koululaisille sekä toisen asteen oppilaitosten käyttöön, aiheena ruoka ja ravitsemus ja ruuan alkuperä. Materiaaleja tuotetaan suomeksi, ruotsiksi ja saameksi.
Hävikkiviikon sivuilta löytyy tietoa ruokahävikistä ja sen välttämisestä sekä videoita ja kuvamateriaalia ruokahävikkimateriaalista.
Saa syödä! -sivustolta löytyy tietoa yhdeksäsluokkalaisille tarkoitetusta Hävikkibattlesta ja kestävän kehityksen teemaan linkittyvää ruokahävikkiaiheista oppimateriaalia, videoita ja tehtäviä ala- ja yläkoulujen oppilaille.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on tuottanut ravitsemussuositukset eri kohderyhmille. Materiaaleissa on paljon tie tietoa ruoasta ja ravitsemuksen merkityksestä.
Mitä lähellä tuotettu ruoka merkitsee? Tammikuussa 2018 kuvatuilla videoilla Stadin ammattiopiston oppilaat ja ruoka-alan päättäjät ja asiantuntijat pohtivat, mikä merkitys ruoan alkuperällä on.
Vierailulla Stadin ammattiopistossa - mitä ruuan alkuperä merkitsee sinulle?
Vierailulla Stadin ammattiopistossa - kysytkö koskaan ruuan alkuperää?
Blogikirjoituskirjoituskilpailu keväällä 2019
Maa- ja metsätalousministeriön Läheltä parempaa -ruokakampanjan blogikirjoituskilpailuun tulleiden kirjoitusten joukosta raati valitsi kolme kirjoitusta ja palkitsi kunkin kirjoittajan 100 euron lahjakortilla vapaavalintaiseen ravintolaan.
Saimme 11 kappaletta erinomaisia kirjoituksia, joissa käsitellään ruoan alkuperää, suomalaisen ruoan merkitystä ja ruoan alkuperän vaikutuksia. Kiitos erittäin paljon kaikille kirjoittajille! Jutuissa on pohdittu monipuolisesti eri näkökulmasta kotimaista ruoantuotantoa – teksteissä on mietitty muun muassa sitä, mitä vaikutuksia sillä on, kun suosii suomalaista tai ulkomaista ruokaa. Oppilaat ovat heränneet myös siihen, miten tiloilla pidetään eläimistä huolta. Myös esimerkiksi pakkausten epäekologisuus ja tuotteiden säilöntäaineet pääsivät kirjoituksissa käsittelyyn. Aihekirjo kirjoituksissa on erittäin laaja, ja toteutustavoissa ja tyyleissä oli monipuolisuutta.
Oli hienoa huomata, miten teksteissä on hyödynnetty luovia toteutustapoja: niissä on tehty haastattelua, omia kokeita ja niiden kautta tehty oivalluksia omasta syömisestä ja havahduttu siihen, miten oikeasti syö. Jutuissa on myös käytetty paljon kysymyksiä herättelemään lukijoita pohtimaan ruoan eettisiä näkökohtia.
Mahtavaa, että kirjoittajat ovat oikeasti miettineet ruokakäytäntöjään vastuullisuuden ja alkuperän perusteella. Jutuissa on myös esitetty toiveita, otettu kantaa ja kirjoitettu asioista yhteiskunnallisella otteella.
Voittajakirjoitukset satunnaisjärjestyksessä:
Laila Kinnunen: Suomalaisuus tuntuu suussa
Emilia Partanen: Suomalaisesta ruuasta ja ruokakulttuurista
Kristian Sivula: Oma maa mansikka, muu maa mustikka
Blogikirjoituskilpailu: ohjeet oppilaille
Lisätietoa oppimateriaaleista ja kirjoituskilpailusta:
vanhempi viestintäkonsultti Kirsi Valta-Makkonen, Kaiku Helsinki, p. 050 589 7381, kirsi.valta-makkonen(at)kaikuhelsinki.fi
viestintäasiantuntija Anna Salminen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 358 8793 anna.salminen(at)mmm.fi