Metsien taloudellinen merkitys

Metsien taloudellinen merkitys on ollut Suomelle ja suomalaisille aina suuri, vaikka metsiin perustuvan teollisuuden vientituotteet ovatkin vaihdelleet eri aikakausina. Turkismetsästyksestä siirryttiin vuosien saatossa tervantuotantoon ja siitä 1800-luvulla sahateollisuuteen. Sahateollisuuden ohelle kasvoi 1900-luvulla laaja massa- ja paperiteollisuus, joka on edelleen nykyaikaisen puuta käyttävän teollisuuden perusta.
Metsät ovat kautta aikain tarjonneet vientitulojen lisäksi muutakin taloudellisia hyötyjä, kuten kantorahatuloja, rakennusmateriaaleja, polttopuita ja energiaa, marjoja ja sieniä, tarve-esineiden valmistusta sekä luontomatkailuun liittyviä hyötyjä. Metsään perustuvien elinkeinojen ja tulonlähteiden kirjo on laaja myös nykyisin.

Metsäteollisuus on Suomen talouden keskeinen tukijalka

Metsäteollisuuden tuotannon arvo on nykyisin noin 20 miljardia eroa ja se tuottaa Suomen vientituloista noin viidenneksen. Metsäteollisuuden taloudellista merkitystä korostaa myös se, että tuotannon tarvitsemat panokset ja palvelut hankitaan valtaosin kotimaasta. Esimerkiksi vuonna 2016 puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen palveluita hankittiin yli 800 miljoonalla eurolla. Tämän johdosta kerrannaisvaikutukset huomioiden viiden suurimman arvonlisää Suomessa tuottavan yrityksen joukosta kaksi on metsäalan yrityksiä.

Kannattava metsätalous on metsäalan perusta

Metsien taloudellinen hyödyntäminen perustuu metsätalouteen, metsänomistajien päätöksiin ja metsien hoitoon. Metsätalouden tulee olla taloudellisesti kannattavaa, jotta metsänhoitoon investoidaan ja jotta puumarkkinat toimivat aktiivisesti. Metsätalous on sadoilletuhansille suomalaisille metsänomistajille merkittävä tulonlähde tai omaisuuserä. Vuonna 2016 metsänomistajien bruttokantorahatulot nousivat yli kahteen miljardiin euroon. Samanaikaisesti metsänomistajat investoivat metsien hoitoon vuosittain arvion mukaan 300 miljoonalla eurolla. Metsänhoidon investoinnit turvaavat metsätalouden taloudellisen kestävyyden ja metsien hyödyntämismahdollisuudet myös tuleville sukupolville.

Metsien monikäyttö aikaansaa monipuolisia hyötyjä 

Metsätalous ei poissulje marjastamista, sienestämistä tai metsien muuta virkistyskäyttöä. Jokamiehen oikeudet mahdollistavat nämä metsistä saatavat hyödyt jokaiselle suomalaiselle. Luonnonmarjoja ja -sieniä kerätään arvioiden mukaan noin 60 miljoonaa kiloa vuodessa. Näiden taloudellinen arvo on varovastikin arvioiden yli sata miljoonaa euroa vuodessa.
 

Lisätietoja

Matti Mäkelä, ylitarkastaja 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162307   etunimi.sukunimi@mmm.fi