Energiabiomassojen kestävyyskriteerit

Komission marraskuussa 2016 julkaisema direktiiviehdotus sisältää kestävyyskriteerit myös kiinteille biomassoille

Euroopan komissio julkisti marraskuussa 2016 energia-asioiden talvipaketin, joka sisältää ehdotukset uusiutuvan energian direktiivin, energiatehokkuusdirektiivin sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkasteluiksi, sähkömarkkinamallipaketin ja energiaunionin hallintomallin.

Ehdotus uudeksi uusiutuvan energian direktiiviksi (RED II) sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit myös kiinteille biomassoille. Nykyisin voimassa olevassa direktiivissä vuodelta 2009 kestävyyskriteerit ovat koskeneet vain liikenteen biopolttoaineita ja muita bionesteitä. Direktiivin on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta lähtien.

Komission ehdotus uudeksi RED II-direktiiviksi on parhaillaan jäsenmaiden eli neuvoston sekä parlamentin käsittelyssä. Komission, neuvoston ja parlamentin kolmikantaneuvottelut eli trilogit tulevat ajoittumaan vuodelle 2018.

RED II-direktiiviehdotuksen mukaan metsäbiomassojen kestävyys voidaan todentaa maatasolla

Direktiiviehdotuksen mukaan metsäbiomassojen tuotannon kestävyyden tarkastelu tapahtuisi maan (country) tasolla. Menettely olisi kaksiportainen. Jos maatason tietoja ei olisi saatavilla, kestävyys voitaisiin esityksen mukaan todentaa metsälötasolla.

Biomassan tuottamista koskevien kriteerien lisäksi edellytetään kasvihuonekaasupäästösäästökriteerin täyttymistä. Tällä tarkoitetaan, että bioenergian elinkaaren aikana tulee syntyä vähintään tietty kasvihuonekaasupäästöjen vähennys. Komission esityksen mukaan sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävien kiinteiden ja kaasumaisten biomassojen osalta khk-päästösäästövaatimusta olisi 80% / 85% ja tätä sovelletattaisiin vain vuoden 2021 alusta tai sen jälkeen käynnistyville laitoksille.

Prosessiperäisistä jätteistä ja tähteistä, kuten esimerkiksi sahanpurusta ja kuorista tuotettavan energian tarvitsee täyttää ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteeri. 

Komission ehdotuksen mukaan kestävyyskriteerejä sovellettaisiin kun kiinteitä biomassoja käytetään 20 MW tai sitä suuremmissa laitoksissa. Sähkön tuotannon osalta  tultaisiin esityksen mukan jatkossa soveltamaan joitakin rajoituksia: uusissa, yli 20 MW:n laitoksissa edellytetään että tuotannon tulee olla energiatehokasta yhteistuotantoa.

Maan lainsäädäntöön tai järjestelmiin tulee sisältyä metsien uudistamisvelvoite ja hakkuulupamenettely

Jotta metsäbiomassa olisi kestävästi tuotettua, edellytetään että maatasolla on olemassa tietyt kansalliset tai alueelliset lait sekä arviointi- ja edistämisjärjestelmät. Tästä käytetään nimitystä riskiperusteinen tarkastelu (risk based approach). Riskipohjaisessa mallissa edellytetään, että maatasolla tulee olla voimassa viisi elementtiä, jotka ovat tiivistetysti: Hakkuulupamenettely, metsien uudistamisvelvoite,  korkean suojeluarvon omaavien alueiden suojelu, hakkuiden vaikutuksten minimointi maaperän laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen sekä se, että hakkuut eivät ylitä metsien pitkän aikavälin tuottokykyä. Jos maatason tietoja ei ole saatavilla, vastaavat seikat voidaan todentaa metsälötasolla. Sekä neuvoston energiatyöryhmässä että parlamentin ENVI-valiokunnan lausunnossa edellä kuvatun riskipohjaisen mallin elementteihin on esitetetty joitakin muutoksia.

Jotta metsäbiomassa olisi kestävästi tuotettua, edellytetään myös että maa, josta metsäbiomassa on peräisin täyttää tietyt LULUCF-vaatimukset. Maan pitää esimerkiksi olla Pariisin sopimuksen osapuoli ja ratifioinut sen.

Kestävyyskriteerien täyttyminen on ehto sille, että biomassoista tuotetun sähkön, lämmön ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä saa tukea. Kriteerien pitää täyttyä, jotta bioenergian saisi laskea mukaan kansalliseen uusiutuvan energian kiintiöön. Vain kriteerit täyttävä bioenergia on laskennallisesti nollapäästöistä EU:n päästökaupassa ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla.

Päivitetty 1.11.2017

Muualla verkossa

Komission 30.11.2016 talvipaketti, sisältää ehdotuksen uusiutuvan energian direktiiviksi (RED II)

Komissio: Sustainability criteria

Voimassa oleva, vuoden 2009 direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä (2009/28/EY)

ILUC-direktiivi englanniksi  suomeksi

Komission julkinen internet-kuuleminen Sustainable bioenergy policy toukokuussa 2016

Komission raportti vuodelta 2014: State of play on the sustainability of solid and gaseous biomass used for electricity, heating and cooling in the EU
 
Laki biopolttoaineista ja bionesteistä 393/2013

Energiavirasto: Kestävyyskriteerit

Työ- ja elinkeinoministeriö: Biopolttoaineet




 

Lisätietoja

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350   etunimi.sukunimi@mmm.fi