FI SV EN

Saaristopolitiikka

Saaristoasiain neuvottelukunnan eksranet

Saaristolaki velvoittaa valtion ja kunnat toimimaan saariston elinkeinojen, liikenneyhteyksien, palvelujen ja ympäristön turvaamisen puolesta. Saaristo käsittää ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarien lisäksi myös kiinteän tieyhteyden saaria sekä muita saaristomaisia vesistöjen pirstomia alueita, jotka olosuhteiltaan ovat saaristoon verrattavissa. Suurin osa valtioneuvoston nimeämistä saaristoalueista on kiinteän tieyhteyden saaria tai saaristomaisia vesistöjen tai meren rikkomia alueita.

Saaristolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia huomioimaan saariston erityisaseman toiminnassaan. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat ovat saaneet muun muassa saaristolisää kuntien valtionosuuksissa peruspalveluiden turvaamiseksi. Saaristolailla on ollut vaikutusta myös saaristoliikenteen kehittämiseen, saaristoalueiden kansalliseen yritystukialue- ja EU:n tavoitealueasemaan sekä maatalouden tukiin.

Saaristopolitiikka on Suomen vanhimpia aluepolitiikan osia. Hallitus asetti jo vuonna 1949 pitkäaikaisen komitean selvittämään saaristoasioita. Vuonna 1961 saaristoasiain neuvottelukunta sai asetuspohjan ja vuonna 1981 säädettiin saaristolaki. Saaristopolitiikan keskeinen työväline on ollut hallituksen tai ministeriön hyväksymä saaristo-ohjelma.

Kattava selvitys Suomen saaristomatkailupalveluista nyt julkaistu

Saaristoasiain neuvottelukunta ja maa- ja metsätalousministeriö toteuttivat ja rahoittivat 2016-2017 Suomen saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun kehittämistä koskevan selvityshankkeen. Hankkeen tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva Suomen saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun tarjonnasta, toimijoista, markkinoinnista ja kysynnästä, kehittämismahdollisuuksista ja tehdä näitä asioita koskevia kehittämisehdotuksia.

Selvitys tehtiin yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa. Konsultteina toimivat Hannu Komu Onvisio ja Sari Selkälä Caprice Consulting.

Selvityksen loppuraportti luovutetaan maaliskuussa 2017 maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Marraskuussa 2016 alueellisille ja maakunnallisille matkailutoimijoille tehtyyn kyselytutkimukseen (N 100) vastasi 83 alueellista toimijaa vastausprosentin ollessa hyvä 83 prosenttia. Laaja raportti sisältää maakuntakohtaiset osuudet.

Saaristomatkailusta Suomen ulkomaanmatkailun pääteema?

Selvityksen kohteena olivat vesistöihin ja saaristoihin tukeutuva majoitustoiminta, sisävesi- ja rannikkolaivaliikenne, matkailu- ja virkistyskalastus, kesäaktiviteettilajit kuten veneily, melonta, soutu, uinti ja muu vesistöluontomatkailu, talviaktiviteettilajien tarkastelu, kansallispuistojen sekä luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden matkailu, kulttuurimatkailu kuten saaristokyliin tai saaristokirkkoihin tutustuminen, matkailukäyttöön otetut majakat, linnakkeet ja luotsiasemat sekä vesistömatkailuun liittyvät tapahtumat.

Selvitys sisältää kuusi kehittämisesitystä, joissa esitetään muun muassa, muassa, että saaristo- ja vesistömatkailu otetaan suomen ulkomaan matkailumarkkinoinnin pääteemaksi.

Ajankohtaista:

Lisätietoja

Jorma Leppänen, neuvotteleva virkamies 
MMM, Ruokaosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö 0295162041